Istutuksia

Tänään oli aivan ihana päivä noin sään puolesta ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää se ulkona puuhastellen. Käänsin ensimmäisen osion palstasta ja sain ilokseni huomata, että maa on oikein kuohkeaa ja hyötyötököitä löytyy. Lierojakin oli liikkeellä melko runsaasti. Istutin vadelmantaimet ja laitoin palstan rajalle viime syksystä ylimääräisiksi jääneet kukkasipulit. Tulppaania ja pari narsissia, helmililjoja ja krookuksia ehkä. En muista varmasti mitä kaikkea siinä kasassa oli ja en voi olla varma nouseeko sieltä mitään. No, eivätpähän ainakaan menneet kokonaan hukkaan. Naapureihinkin tuli jo otettua kontaktia, mukavilta vaikuttavat. Ikävä asia oli kuulla, että kunta tuo vedenottopisteen käyttöön vasta hieman ennen kesää, joten sitä ennen on kannettava joko omat vedet kotoa tai läheisestä järvestä.
Kurkuntaimet ovat todella kovassa kasvussa, kaikista siemenistä on noussut sirkkalehtiparin avannut alku. Pinaatit ovat myös kovassa vauhdissa ja kukkakaalista on yksi alku esillä. Ajattelin tänään jättää taimenalut tuleentumaan parvekkeelle, siellä ei varmana mene pakkasen puolelle, vaikka ulkona menisikin. Täytyy totuttaa taimet viileään öiseen ilmaan, jotta voin laittaa ne mahdollisimman pian ulos, ei riitä tila kotona! Kesäkurpitsan siemeniä en vain ole löytänyt mistään, se harmittaa hieman.

Mainokset

Ei heikkohermoisille!

No niin, tulihan ne kommelluksetkin sieltä… Ajattelin hyödyntää tätä aivan ihanaa kevätpäivää ja lähteä kuopimaan maata palstalleni, mutta matkani suuntautuikin reikä päässä ensiapuun. Pakkasin tavaroita pyörän selkään, kun mustekala napsahti irti ja kimposi aikamoisella vauhdilla päähän. Hieman kopsahti, eikä tuntunut sen kummemmalta, mutta kun veri alkoi valua poskea pitkin, piti mennä peilin eteen katsomaan hieman tarkemmin. Ja polkien tervariin. Sentin vekki päänahassa, hirmuinen kuhmu, hoitajatäti liimasi pään takaisin kiinni :) Pää on edelleen tunnoton, mutta kävin ostamassa reilusti jätskiä, jos sitä pitää jäähdytellä myöhemmin illalla :D Yksi päivä meni siis hukkaan, kun tänään ei saa ollenkaan rehkiä. No huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet, silloin pääsen talikon kanssa hommiin…

Otin kuvan vahingosta, kun en itse sinne kunnolla nähnyt ja taidanpa laittaa sen nyt tähänkin:

Kurkkua tulee!

Eli kurkun siemenet ovat lähteneet itämään oikein vauhdilla :) Vähän jopa huolestuttaa, että liiankin vauhdilla…saas nähdä ehtiikö maa lämpenemään ennenkuin nämä taimet pitäisi laittaa ulos. Kukkakaalista ja pinaatista on myös pienet alut esillä, mansikka ja paprika antavat vielä odottaa itseään. Tänään kävin ostamassa lisää siemeniä, mutta katsotaan nyt, mitä niistä vielä laitan kasvamaan. Kävin myös ostamassa multaa maanparannusta varten, jonka aloitan huomenna. Ehkä. Lauantaina viimeistään ;) Ajattelin laittaa palstan reunalle viime syksystä jääneitä tulppaanin sipuleita minun tontin merkiksi. Ja ihan vaan kaunistukseksi. Ja nyt olen saanut käsiini kompostikirjan, joka pitäisi lukea pikaisesti ja sitten tehdä ratkaisuja asian suhteen. Nyt sieltä ei kyllä hetkeen keräänny kompostia, joten on vielä armonaikaa. Ja sitten olisi vielä ratkaistavana kateongelma. Eli mitä käytän katteena penkkien välissä suojaamassa maata rikkaruohoilta ja kostealla kelillä mudalta. Varsinkin mansikoiden puhtaanapitoa se helpottaa suuresti. Niin että käytänkö jotakin orgaanista ainetta, kuten haketta/olkia vai ostanko harsoa tms.? Yksi vinkki oli leikata pressusta rivien väleihin sopivat kaistaleet ja niitata siihen kiinni rimoja jotka auttavat pressun maassapysymisessä ja syksyllä poiskeräämisessä. Molempia tarvikkeita minulla kyllä löytyisi. Mutta pidättääkö se liiaksi kosteutta ja houkuttelee etanoita? Ja vaarantaako se kasvuston homeelle? Jos siihen pistelisi reikiä haihduttamaan liian kosteuden sieltä alta, se ehkä auttaisi. Tai sitten voisin harrastaa betoniaskartelua ja väsätä itse kevyen kivetyksen käytäville! Se voisikin olla hauskaa, ja tulos olisi uniikki, kun kaikki kivet olisivat erilaisia :D Tätä täytyykin todella miettiä.

Hommia, hommia

No niin, nyt päästiin hommiin. Vaikka alku meinasikin viivästyä, kun lauantaiaamuna heräsin ja katsoin ikkunasta ulos. Järkytys oli aikamoinen, kun maisema oli tämä:

Mutta hätä ei onneksi ollut suuri, kun muistin, että voin laittaa taimia esikasvatukseen. Vaikka eihän tuo lumimäärä olisi töitä haitannut, kun pintamaa ei ole enää roudassa. Mutta aloittelin kuitenkin kaivamalla ruukkuja esiin ja selaamalla esikasvatettavat siemenet ja sitten vaan töihin. Laitoin mansikan, kukkakaalin, pinaatin, avomaankurkun ja paprikan siemenet itämään. Vielä ei näy mitään… Ruukutin myös kaupasta ostettuja salaatteja ja persiljaa samalla, kun multa oli esillä. Tässä muutamat esikasvatusruukut:

No, sunnuntaina sitten alkoi todellinen työ! Polkaisin tontilleni ja ryhdyin etsimään omaa tilustani, kun tajusin jättäneeni palstakartan kotiin. Ja vaikka minulle oli sanottu, että paikalla on numerokyltit palstojen kohdalla, niin ei ollutkaan todellisuudessa. Maa-alueita ei myöskään ollut rajattu mitenkään, joten meni hetki ennenkuin arvelin löytäneeni oman tonttini. Ja silloinkin, kun aloitin raivaamisen, päässä takoi ajatus, että ”saakeli jos tämä ei olekaan se minun ja teen turhaa työtä”. Tässä palsta ennen työhön ryhtymistä:

Näky ei ollut kovin herkullinen, mutta ei kyllä täysin toivotonkaan. Minulla ei ollut mitään ennakkoajatuksia koko palstasta, joten en kokenut mitään järkytystä. Maa on savimaata, mutta vaikutti melko kuohkealta. Aluksi revin siis kaikki törröttäjät ylös ja sitten ryhdyin haravoimaan koko maanpinnan saadakseni sen esiin ja auringon lämpöön. Kyllä siinä aikaa vierähti! Noin kolme tuntia huhkin auringonpaisteisessa, mutta kuitenkin hyvin tuulisessa säässä. Sain suurimman osan heinästä ym. pois ja maan esiin. Juolaheinä oli jo vihreänä siellä alla… Siitä voi vielä tulla päänvaivaa. Mutta tässä kätteni tulos, toivottavasti näette edes hieman eroa edelliseen…:

Kotiin päästyäni tarkistin palstakartasta, että olin oikealla kohdalla ja olin kyllä. Ei tullut tehtyä turhaa työtä. Seuraavana hommana olisi sitten maan kääntäminen ainakin tulevien taimipenkkien kohdalta ja vadelmapensaiden istutus. Ne odottavat jo parvekkeella siirtoa uuteen kotiin :) Sitten pitäisi pystyttää työkalulaatikko ja kompostikehikko. Täytyykin ryhtyä etsimään halpaa puutavaraa. Mutta nyt on hommat käynnistyneet, tästä se lähtee!

Välineet hankinnassa, suunnittelun viimeistely

Nyt on korkattu välinepuoli. Ensimmäisiä ostoksia työkalupuolella on kääntötalikko, pistolapio, harava ja kastelukannu. Siemeniä on tarttunut mukaan jo aiemmin, esikasvatus alkaa nyt viikonloppuna. Siemenet kun olen saanut itämään täytyy käydä palstalla haravoimassa maa esiin, jotta aurinko lämmittäisi maan ja sulattaisi viimeisetkin roudanrippeet huits himpulaan. Sitten täytyykin viimeistellä suunnitelmat. Alustava pohja on jo valmiina, vielä täytyy tarkistaa, että ei tullut laitettua jotakin helppohoitoista kasvia vaativan ja vaikean kasvin viereen.
Olen päättänyt lähteä tähän puutarhurointiin luomuajatuksella eli kaikki mahdolliset ötökkätorjunnat ja lannoitukset tulen tekemään luonnonmukaisesti. Se on erittäin kannattava vaihtoehto tällaisella ”pientilalla”, jossa kasveille on rajattu tila ja ravinteet. Kun valitsin palstaa itselleni, otin tarkoituksella alueen, joka ei ole ollut muutamaan vuoteen viljelyssä. Näin pääsen aloittamaan puhtaalta pöydältä, vaikkakin se voi myös tarkoittaa suurempaa työmäärää. Mutta olen päättänyt, että ruumiillinen työ ei ole pahasta ;) Kesän jälkeen voin olla jopa aika timmissä kondiksessa, jos itsekuri ei ole pettänyt…
Kuulin, että monet minun naapuripalstalaiset ovat viritelleet erilaisia letkuviritelmiä vesipisteestä omille tonteilleen, jotta ei tarvitse kulkea edestakaisin vedenhaussa. Käsittääkseni matkat siellä alueella ei ole niin pitkiä, ettenkö jaksaisi sitä ravata. Sitä paitsi, olen saanut 200 litran tynnyrin, jonka aion laittaa keräämään vettä omalle palstalleni, joten sekin hieman poistaa ”ylimääräistä” rasitusta :D
Työkaluille pitäisi vielä keksiä joku säilytyspaikka ja komposti hommata tai rakentaa. Siihen kompostointiinkin täytyy ihan perehtyä, sehän ei ole niin yksinkertaista mitä voisi luulla. Paitsi jos on rahaa hankkia semmoinen melkein itseohjautuva lämpökompostori, sitä ei tarvitse kuin syöttää ja tyhjentää. Varmaan aluksi joudun tyytymään pelkkään kompostikehikkoon. Tai jos rakentaisinkin siitä tynnyristä lämpökompostorin? Täytyykin tutkia asiaa.

Kevättä rinnassa!

Auringonvalon lisääntyminen saa yleensä kummia aikaan. Jälleen se nostatti esiin kaipuun möyriä kasvuston seassa… Sormet syyhyävät ajatuksesta päästä multaan ja siemeniin käsiksi. Mutta oman puutarhan puutteessa piti keksiä jotain muuta. Päätin siis vuokrata maapalan ja ryhtyä palstaviljelijäksi! Se on tarkkaa puuhaa, joten siitä täytyy raportoida ja kaikki tärkeät tapahtumat on dokumentoitava. Täälläpä on erinomainen paikka siihen. Tervetuloa mukaan (melkein) omaan puutarhaan, täysin uuteen maailmaan!