Happy Halloween!


Päätin ensimmäistä kertaa kokeilla kurpitsalyhdyn kaivertamista. Olin jo aiemmin ostanut ison kurpitsan kaupasta ja pidin sitä ulkona, jotta se ei pehmenisi ennen aikojaan. Kaivertamisen tein myös pihalla samasta syystä. Otin kurpitsan sisuksista pari siementä talteen, jos vaikka ensi vuonna kokeilisin oman kurpitsan kasvattamista :)
Nykyään kurpitsan kaivertamiseen on olemassa erilaisia sabluunoita, mutta minä päätin tehdä homman ihan itse ja vapaalla kädellä. Työvälineinä ei ollut kuin pitkä ja terävä veitsi ja jäätelökauha. Hommaa voisi helpottaa piirtämällä naaman kurpitsan pintaan esimerkiksi vesiliukoisella tussilla, mutta minä mallasin sen veitsen kärjellä ja hoitelin homman kärsimättömästi samantien :D
Kurpitsan yläosaan viiltelin piikkitukan, joka helpottaa kynttilästä tulevan kuuman ilman poistumista. Kynttilä on kurpitsan sisällä lasipurkissa.
Olen kuullut pelkkiä juttuja siitä, kuinka kauan voin olettaa koko komeuden pysyvän kasassa (ei kauaa), mutta yhden aikaisemman oman kokemuksen kautta olen toiveikas :) Paras olisi, jos nyt tulisi pakkaset ja kurpitsa jäätyisi, silloin sen saisi selviämään koko talven yli. Mutta kuten jo aiemmin totesin, pakkasista ei ole täällä etelässä tietoakaan. Joten ei muuta kuin päivä kerrallaan eteenpäin.

Mainokset

Riski-istutuksia


Kun ei tämä talvi nyt meinaa tänne etelään vielä tulla, niin päätin ottaa pienen riskin ja istuttaa vielä muutaman perennan maahan. Löysin Viherpeukaloilta hyvän tarjouksen, jossa he valitsivat minulle pakettiin kuusi eri perennaa, kolme tainta jokaisesta. Minun pakettiin osuivat keltainen tarhapiisku, lila loistosalvia, valkoinen pikkuprinsessa, nukkapähkämö, keltainen tarha-alpi ja vaaleanpunainen kellopeippi. Sekoitus vaikuttaa oikein mukavalta :)
Kurkistelin Ilmatieteen laitoksen sivuilta vähän säätä seuraavaksi viikoksi ja koska päivälämpötilat olivat lähellä kymmentä astetta, eikä roudasta tunnu olevan vielä tietoakaan, niin uskalsin ottaa riskin. Taimet löysivät paikkansa hyvin pihalta ja tilaakin jäi vielä. Muuttelin myös hieman syysistutuksiani ja aiemmin hankkimani keijunkukan istutin myös samalla kertaa maahan. Irlanninkanervan laitoin ruukkuun.
Vähän kyllä jännittää, että jos nämä ilmat pysyvät vastaavina vielä kovinkin pitkään, niin meinaavatkohan sipulikukat kohta ponnahtaa ylös maasta. On juuri sen verran lämmintä, että ne sen voisivat tehdäkin. Monta päivää olen kurkkinut pihalle, mutta vielä ainakaan ei mitään ole näkynyt. Keräsin pihalta talvensuojaan myös aurinkopaneelilamput. Kivipolulle on kyllä hyvä laittaa lyhtyjä, sopivan palamaton alusta :) Ja nythän on kurpitsalyhtyjen aika ;D

Kukkia ja matkoja


Taas on tullut reissattua ja tutustuttua ihaniin puutarhoihin vähän kauempana. Tällä kertaa tuli pyörähdettyä Tallinnassa ja siellä vanhan kaupungin kyljessä olleessa kukkanäyttelyssä. Lisäksi löysimme kaupungista paikallisten käyttämän torin, jossa muiden seassa vanhat ja ihanat mummot myivät omien puutarhojensa tuotteita; taimia, sipuleita ja vihanneksia. Mukaani tarttui kaksi verenpisaran tainta, valkoinen ja pinkki. Valkoinen oli vähän pienempi ja se ei tuntunut selviävän reissusta ihan yhtä hyvin kuin pinkki kaverinsa. Noh, keväällä selviää kuinka käy. Peitin valkoisen taimen nyt ruukulla, jotta se saisi vähän enemmän aikaa juurtua, ennenkuin pakkaset iskevät pahasti. Lisäksi nappasin kassiini kukkasipuleita, joita olen jo ripotellut ympäri pihaa tuottamaan ylläreitä kevääksi, koska unohdin tietysti mitä olin ostanut ja kaikki sipulit olivat samassa pussissa menneet nätisti sekaisin :D No ei se mitään, ei tämä nyt niin tarkkaa hommaa ole.
Kukkanäyttelystä sain pari hyvää ideaa omaan puutarhaan. Siellä oli käytetty lumikukkaa, jota olen Suomessa nähnyt vain amppelissa, maanpeittokasvina yhdessä keltaisen suikeroalpin kanssa. Varret olivat kietoutuneet yhteen ja muodostivat mahtavan värimaailman keskenään. Laitan kuvan tänne vielä, jos muistan :) Ja lisäksi löysin yhden kasvin, jota olen aina ihastellut tuoksunsa takia, myös mahtavana mattona peittämässä kukkapenkin pohjaa. Tuoksupielus, sitä on saatava jostain!

Pakastaa….


Nyt ne sitten ovat alkaneet. Yöpakkaset siis. Aamulla kun avaa verhot voi hyvin nähdä kuuraa kasvien lehdillä, kuten tuossa kuvassa mansikoiden lehdillä. Onneksi ehdin tehdä viimeiset istutukset ennen öiden kylmenemistä, niin perennoilla voisi jopa olla mahdollisuudet selvitä talven yli. Varmaan heitän vielä arimpien kasvien päälle hallaharsoa ja jätän sen talveksi siihen päälle.
Sain ihanalta työkaveriltani muutamia jakotaimia perennoista ja ainakin pikkutalviot tuntuivat selvinneen siirrosta, koska ne nostivat itseään jo pirteän oloisesti maasta irti. Keijunkukka näyttää myös olevan hengissä ja kevätesikko piristyi myös siirron jälkeisestä nuupahduksesta.
Samalla, kun tuli maata kaiveltua, laitoin myös sipuleita maahan. Perustin tulppaanipenkin, joka on kyllä hieman epävarmalla pohjalla, koska sille oli tilaa vain pihan yläpäässä, ja siellä maan korkeus ei päätä huimaa. Lisäilin sinne kyllä multaa, mutta toivottavasti tulppaanit ovat sen verran karskeja tyyppejä, että saavat juuriaan kaivettua kovaan maahan. Oli terassin rakentajat aikoinaan levittäneet perustuksia aika laajalle… Toivottavasti edes jotkut nousevat keväällä, valitsin mielestäni aika tehokkaan näköisen kolmikon lajikkeiksi: puutarhatulppaani Queen of the Night, viridifloratulppaani Spring Green ja monikukkainen tulppaani Happy Family. Lisäksi pienenä yllärinä sekoittelin mukaan jotakin tuntematonta tulppaania, jonka sipuleita ostin Tallinnasta kukkatorilta :D
Pihalle laitetun altaan reunalle laitoin kirjopikarililjan sipuleita ja pikkutalvioiden keskelle lehtolaukkaa. Tallinnasta tarttui mukaan myös jokin muu laukka, mutta en kyllä enää muista mikä. Valkoinen tai sininen se oli väriltään. Niitä sipuleita laitoin rusokirsikan viereen, miekkaliljojen sekaan. Kivipolun reunalle laitoin sinisiä (tai minusta ne ovat kyllä liloja) krookuksia ja tasettinarsisseja. Laatikkoistutukseen laitoin vielä sekalaisia pieniä sipuleita Tallinnasta, jotka muistaakseni ovat lumikelloja ja helmililjoja. Krookuksen sipuleita minulla on vielä jäljellä, niitä taidan laittaa ruukkuihin ja katson, miten ne selviävät talvesta. Sitten keväällä voin nostaa ne vähän aiemmin sisälle ja saada terassille tosi aikaiset kukkijat :) Ai niin, meinasin unohtaa heinätähden ihan kokonaan! Sain sipulitilauksen mukana heinätähteä ilmeisesti kiitoksena, koska en muista sitä itse tilanneeni, enkä edes tiedä siitä mitään. Istuttelin sitä altaan takareunalle, josta se voi halutessaan levitä niin pitkälle kuin hyvältä tuntuu. Siltä paikalta nostin liljan sipulit ylös ja nyt on kova mietintä päällä, että mihin uusiosijoittaisin ne.