Luomutorjuntaa

Tänään oli oikein mukava päivä puutarhassa :) Kohentelin mansikkapenkkiä ja löysin lisää nuppuja pioneista. Vaihdoin vedet altaaseen ja laitoin sinne yhden lumpeen ja yhden rantakukan kokeiluksi. Katsotaan miten käy.

Olin hieman huolissani pioneista, kun huomasin viikolla, että muurahaiset olivat ryhtyneet pesimään maahan niiden viereen. Muurahaiset eivät sinällään ole mikään ongelma, mutta jos ne kaivelevat liikaa käytäviään juurakkoon, niin taimi on vaarassa kuivua. En halunnut käyttää mitään myrkkyjä niiden häätöön, koska lukiessani purkin kylkeä kylmät väreet menivät iholla, kun vain luin sitä varoituslistaa. Päätin ryhtyä torjuntahommiin ihan luomuna. Ajattelin kokeilla merisuolan ja kiehuvan veden yhdistelmää. Ja sehän tepsi! Ei tarvinnut kuin kerran kaataa kuumaa nestettä koloihin ja käytäville ja muurahaiset eivät edes palanneet tapahtumapaikalle :D

Ihan silkasta päähänpistosta lorotin kiehuvaa vettä muutaman voikukan päälle ja koin erittäin ihanan elämyksen: voikukan lehdet lakosivat samantien ja muutaman tunnin kuluttua pystyin napsimaan niitä mustuneina ylös. Tästä innostuneena keitin varmaan neljä kannullista vettä ja kiersin ympäri pihaa valuttelemassa vettä rikkaruohoille. Ja joka kerta sain saman elämyksen :) Mahtavaa! Nyt voin oikeasti torjua rikkaruohoja luomuna.

Kaikki tulppaanit ovat ryhtyneet kukkimaan. Olen oikein tyytyväinen värivalintoihini, penkistä tuli mahtavan värinen. Kuvassa otos, jossa kaikki värit näkyvät hyvin täydentämässä toisiaan :)

Advertisement

Silmänruokaa

Pikkutalvio selvisi talvesta sittenkin ja tykästyi oloonsa näin hyvin :)

Aurinkoisia hetkiä

Nyt olen jo hieman toipunut mustasta hetkestäni, vaikka muistan sen edelleen joka kerta, kun astun puutarhaan. Asiaa hieman helpottaa tulppaanit, jotka ovat ryhtyneet kukkimaan. Ensimmäisinä väriläikkinä ovat nämä ihanat ’Happy Family’ -tulppaanit, joiden pitäisi olla monikukkaisia, mutta vain yksi on tehnyt enemmän kuin yhden kukan. Tai miten se nyt lasketaan. Muutamat ovat työntäneet kaksi vartta, mutta vain yksi on tehnyt oikein nelikukkaisen kukkatertun. Pieniä kukinnan viitteitä alkaa olla myös ’Queen of the Night’ -tulppaanilla. ’Spring Green’ antaa vielä odottaa itseään. Ja sitten on ne yllärituliaistulppaanit. Puolet on tehnyt pelkkää lehteä ja toinen puoli meinaa kukkiakin :D

Pionit ovat kasvaneet hurjasti ja toisessa taimessa olin näkevinäni yhden nupun. Jee! Toivottavasti ne kukkivat tänä kesänä. Laatikkoon istuttamiani jaloleinikkejä on myös alkanut puskea esiin. Olin jo hieman huolissani niistä ja huomasinkin, että muutamat mukulat ovat homehtuneet, mutta olen tyytyväinen näihin muutamaankin :)

Peruna kasvaa hyvää vauhtia, sipulit ovat innostuneet kasvamaan ja mustaherukassa on jo raakileita. Sain hyötytarhaani lahjoituksena raparperia, satoa tulee varmaan jo kesän aikana, vaikka taimet ovat todella pieniä. Siperiankurjenmiekan ympärille istuttamani miekkaliljat ovat alkaneet nousta esiin, kolme alkua ponnisti jo mullan pinnassa. Unikonsiemenet ovat itäneet hyvin, pieniä alkuja näkyy vaikka kuinka paljon. En ajatellut pahemmin niitä karsia, eiköhän luonto hoida homman. Pasuunakukkakin kasvattaa uusia lehtiä jo pontevasti, eli hengissä selvittiin :)

Musta hetki

Musta hetki puutarhassa. Joku tai jokin on käynyt katkomassa KAIKKI kirjopikarililjani. Ja yhden tulppaanin. Lisäksi kaikki kukalliset liljat yhtä lukuunottamatta ovat kadonneet, loput varret on tungettu piha-altaan reunojen alle. Tämä tapa voisi viitata johonkin eläimeen, mutta en keksi mikä tuholainen tuollaista tekisi. Ja miksi tunkea ne varret piiloon? Niitä ei kuitenkaan oltu syöty. Katkottu vähän maan pinnan yläpuolelta ja pari pilkottu pienempiin osiin. Ja mihinkään muuhun ei oltu koskettu, paitsi siihen yhteen nupulliseen tulppaaniin. Huoh.

Taimia ja nuppuja

Lämpö on taas tehnyt tehtävänsä :) Kukat kasvavat ja aukeavat ihan silmissä, hyvänä esimerkkinä narsissit. Ihan muutaman lämpimän tunnin aikana muutamat aamulla vielä tiiviit nuput vähitellen pullistuivat ja aukesivat. Pidin puutarhassa koko viime viikon harsoja kaiken (paitsi tulppaanien) päällä, koska melkolailla joka yöksi oli luvattu hallaa, eivätkä päivälämpötilatkaan päätä huimanneet. Perjantaina kuorin kukat ja mansikat esiin ja hyvin oli kaikki selvinneet. Kirjopikarililjat ryhtyivät kukkimaan (aivan ihania!), pioni oli taas humahtanut pituutta ja summittaisesti kylvämäni unikonsiemenet olivat pulpahtaneet pintaan. Ja nyt tulppaanit puskevat nuppuja, jättilaukat samoin ja yksinäinen esikkokin, joka sittenkin selvisi hengissä :) Ja siis samoin ne narsissitkin.

Sain tänään lahjoituksena kaksi pientä raparperin tainta, joista toisessa tuli myös ruohosipulia mukana. Lisäksi sain ison nipun, toistakymmentä tainta jotakin miekkaliljan tyyppistä oranssikukkaista kasvia, jonka nimeä ei kukaan muistanut :D Ryhdyin kaivamaan niille kuoppaa ja kuopasta paljastui pieniä liljansipuleita. Ne ovat ilmeisesti jääneet sinne viime kesästä, kun kaivoin vanhat sipulit sieltä pois mansikoiden siirron yhteydessä. Keräsin pikkuiset pois ja laitoin ruukkuun, jospa ne siitä vielä vähän kasvaisivat.

Perunastakin pilkistää jo ensimmäinen alku, kohta pääsee herkuttelemaan. Sipuleissa näkyy jo alkuja ja kaikki mansikantaimet ovat hengissä. Lisäksi pikkutalvio on ryhtymässä kukintahommiin, punaisia nuppuja on aika paljonkin. Kaikkea kivaa on siis näkyvillä ja lisäksi helpotuksen huokaus: pasuunakukka selvisi paleltumisesta hengissä, uusia lehtiä puskee jo kovaa vauhtia :)

Aurinkoista vappua ja toukokuuta!

Puut ovat jo mukavasti hiirenkorvalla ja kevät tuntuu etenevän, vaikka ilmat eivät nyt ihan lämpimimpiä taas hetkeen ole olleet. Jouduin jopa peittelemään koko puutarhani harsolla, kun kahdeksi yöksi peräkkäin annettiin hallavaroitus. Tulin tarkkailleeksi asiaa hieman tarkemmin heti sen jälkeen, kun löysin pasuunakukkani paleltuneena ja kuoleman kielissä… En oikein tiedä mitä sille nyt pitäisi tehdä. Kaikki lehdet ovat kurtistuneet ja putoilevat pois. Juurakko on varmaan kunnossa, mutta mietin pitäisikö sitä nyt hitusen taas leikata, jotta se pääsisi uuteen alkuun.

Olen myös törmännyt ötökkäongelmaan. Löysin maanpinnasta pienen punaisen otuksen, joka tarkemmissa tiedusteluissa osoittautui samettipunkiksi, joka syö muita vihulaisia ja ei ilmeisesti ole ihmiselle vaarallinen. Mutta sitten maasta löytyi myös toinen otus, jota en ole vielä onnistunut tunnistamaan. Muistelen törmänneeni tähän kaveriin jo viime vuonna, mutta en osannut ajatella sitä silloin enempää. Valkoinen paksuhko toukka löytyi maasta, kun kaivelin hyötytarhan puolella kuoppaa. Se muistuttaa uurrekorvakärsäkkään toukkaa, mutta on mielestäni isompi. Kun otin sen käteeni se oli täysin liikkumaton ja luulin sen olevan kuollut. Laskin sen maahan ja se pysyi edelleen liikkumattomana. Käänsin sille selkäni ja jatkoin kaivamistani. Jossakin vaiheessa muistin toukan ja hain kameraa kuvatakseni sen, mutta se oli kadonnut.

Olen myös huomannut piha-altaani olevan aikamoinen hämähäkkiansa. En tiedä pitäisikö minun olla asiaan tyytyväinen vai pitäisikö minun pelastaa ne kammotukset sieltä kellumasta :/ En keksi, miksi haluaisin pitää puutarhassani hämähäkkejä. Jos saisin selville, että ne ovat tehokkaita tuholaistorjujia tms., niin voin harkita asiaa.