Tuli käytyä keväistä luontoa ihailemassa :) Harmi, ettei tähän saa ääniraitaa linnunlaululle :D
Kuukausi: huhtikuu 2012
Kevään merkkejä
Tänään taas pyllistelin puutarhassa. Löysin mukavia kevään merkkejä sekä jotain outoa. Mansikat puskevat kovaa vauhtia uusia alkuja esiin, raparperin molemmat alut ovat hyvässä vauhdissa ja esikot kukkivat. Pionit pilkistävät maasta! :) Jokohan ne molemmat kukkisivat tänä vuonna. Viime vuonna vain ’Sarah Bernhardt’ kukki yhdellä isolla kukalla (kuivatti toisen nupun), mutta ’Karl Rosenfield’ ei saanut paria nuppuaan alkua pidemmälle.
Se outous, jonka huomasin, oli laajalle levinnyt kasvusto jotain siemenestä nousevaa alkua. Ihan kuin yksittäisiä heinänkorsia puskisi maasta. Suuren osan päässä näkyi vielä tumma pyöreä siemen, josta ne ovat lähtöisin. Näin tarkemmin ajatellen ne voisivat olla unikonalkuja, mutta se siemen oli ainakin 10-kertainen. Tietysti varmaan turvonnut kosteudesta. Noh, tilanne on seurannassa :) Kaikenlaisia perennanalkuja pilkisti sieltä täältä, eli ei se puutarha nyt sitten olekaan ihan kokonaan mädäntynyt :)
Iloisesti Pihalla! :)
Tänään oli taas ahkera puutarhapäivä. Ihana aurinko ja lämpö houkutti paljon kavereita seuraksi: nokkosperhosen, mehiläisen, leppäkertun sekä hämähäkkejä, kaksi isoa kuoriaista ja muurahaisia. Jälkimmäisistä en ollut niin innoissani…
Lumet ovat kokonaan sulaneet, pientä länttiä hyötytarhan puolella lukuunottamatta. Kiertelin taas jokaisen kasvipaakun luona katselemassa ovatko ne hengissä :D Mansikat ovat, siellä oli jo huimaa kasvua! Taidan irrotella niistä taimia jaettavaksi. Raparperi elää! Kaksi punaista ja ryppyistä lehdykkää kovasti jo ponnisti maasta aurinkoa kohti. Samassa juuripaakussa mukana tullut ruohosipulikin näytti hyvinvoivalta. Tarhapiiskusta näkyi jo alkuja, lemmikki näytti elävältä ja rohtosormustinkukan epäilen olevan elossa. Purppurakeijunkukka ja nukkapähkämökin vaikuttivat selvinneen, jälkimmäinen on vain hieman vallannut alaa liikaa… Täytyy jakaa sitäkin maailmalle.
Loput tulppaanit ovat nyt saaneet olla rauhassa, vaikka ensin näyttikin siltä, että hiirulainen olisi löytänyt kiertotien valkosipulien ohi. Mutta tänään huomasin tilanteeseen uuden käänteen: viime vuonna syödyistä kirjopikarililjoista on noussut uusia alkuja ylös, vaikka en sitä ikinä olisi uskonut :o Katsotaan, miten niille tänä vuonna käy.
Istuttelin kallan mukulat ruukkuihin, jaloleinikit odottelevat vielä sopivaa paikkaa, samoin kuin kuvassa oleva muurikello. Paljon oli elämää auringon alla, tästä se puutarhakesä taas alkaa :)
Salapoliisi ja metsästäjä työssään
No niin, arvoitus on ilmeisesti ratkennut. Nyt löytyi ensimmäiset jäljet mysteeriotuksesta, joka on käynyt katkomassa tulpaanieni varsia. Lauantaiaamuna löysin tulppaanipenkistä puoliksi syödyn sipulin, jonka loppuosa oli raahattu terassilaatan alle. Mitään kasoja tai kekoja ei kuitenkaan löytynyt, joten asialla on joko hiiri tai jokin myyrälajike, joka ei ”kasaannu”. Kirotessani asiaa naapurille hän kertoi saaneensa näköhavainnon hiirestä. Joten asia on sillä selvä. Torjuntahommiin siis.
Ajattelin ensin yrittää luomusti ja nätisti vain ilmoittaa hiirulaiselle, ettei ole tervetullut pihalleni. Ostin kaupasta puoli kiloa tuoretta valkosipulia, jotka pilkoin ja keitin pehmeiksi. Lopuksi vielä muussasin niitä vähän ja otin keitinveden kastelukannuun. Laitoin valkosipulimuussia koloon ja koko tulppaanipenkin matkalta terassilaattojen reunalle. Sitten asensin vielä nurmikonreunanauhan laattojen ja penkin väliin muussin päälle. Keitinvedellä valelin ilmeisesti pääasiallisena kulkureittinä olleen laatan ja hieman sen ympäristöä. Aika reipas haju tuli jopa minun nenääni, toivon, että se kävisi niin voimakkaasti hiirulaisen kuonoon, että se katsoisi parhaaksi vaihtaa maisemaa.
Päivä oli todella aurinkoinen ja lämmin, lumi suli pihalta silmissä. Melkein koko kukkatarha on nyt paljaana. Tallustelin varovaisesti ympäriinsä tarkastelemassa mahdollisia elonmerkkejä ja löysinkin iloisia uutisia :) Jalohortensia on tainnut selvitä, näin ainakin neljä uutta lehteä puskemassa valoon vanhoista varsista! Lisäksi sulava lumi paljasti kaksi jättilaukan alkua auringolle. Kurjenmiekka pilkistelee jo maasta ja pikkutalviossa oli nuppuja melko hyvin. Ja ötökätkin ovat lähteneet liikkeelle… Hämähäkkejä liikuskeli ihan tarpeeksi joka puolella, yöh. Risusavottaa oli enemmän kuin tarpeeksi, marja-aronian oksat saivat silppurissa kyytiä. Kyllä niitä tulikin iso jättisäkillinen! Kun tuo kasvimaan puoli vain nyt vielä sulaisi, niin pääsisin sinnekin hommiin :)
(julkaisukelvotonta tekstiä)
Nyt hieman sappi kiehuu. Ei ole edes kaikki lumet lähteneet puutarhasta, kun jo on taas käyty tuhoja tekemässä! Eilen vielä ihastelin maasta nousevia tulppaaneja, mutta tänään sain huomata, että joku on käynyt napostelemassa ne suihinsa :( Lumi oli vetäytynyt ja paljastanut lisää tulppaanin alkuja, mutta ensimmäiset on katkottu maata myöden. Mitään jälkiä ei taaskaan näy missään, niinkuin ei edelliselläkään kerralla. Kaikki muut kasvit on ehjinä, vain nämä on naposteltu. Ei kai mikään lintu tee tämmöistä? Kuulin kyllä eilen fasaanin liikuskelevan lähellä. Jäniksiä täällä on välillä näkynyt, mutta eivät nekään varmaan lumen yli liitele. Pistää vihaksi! Ja millä minä nämä suojaan?
Puutarhurointia
En kyllä millään malta nyt pysyä pois pihalta, varsinkin, kun aurinko paistaa ja lumi sulaa pälvipaikkojen ympäriltä melkein silmissä. Olen aloittanut jo puutarhuroinnin vähitellen. Karsin marja-aronian alas ja nyt oksat odottavat silppuria. Ja koska aurinkoa on luvattu ainakin täksi viikoksi, nostin uuden lumen alle jääneen harson kevätkukkijoiden päältä pois (pientä jännitystä ilmassa) ja hienostihan ne olivat siellä odotelleet uutta tulemistaan :)
Siivosin myös terassin ja sain pöhkön idean viime joulun kuusenrangalle. Karsin sen oksista ja voilá! Köynnöstuki tukevalla jalalla on valmis :D Lopuksi kökin mittanauhan kanssa pihalla ja suunnittelin kasvimaan puolelle uusia tuulia. Katsotaan kuinka pitkälle idea kantaa…
Ja kun viimein ei ollut enää mitään muuta tehtävää, möyrin lumipeitteen reunamilla tutkailemassa onko mitään havaittavissa. Ja kappas, kyllä olikin! Noh, kevätkukkijathan ovat jo näkyvillä (myös helmililjat ovat nousussa!) ja sain lunta kaapimalla lisää tulppaaneita esiin, mutta todellinen ylläri oli lumivallin toisella puolella, jossa pilkisti muutama päivänliljan alku! Pieni ilonkiljahdus taisi päästä :D Ja vielä sisäänmennessä huomasin todellisen yllärin: viime syksynä rakentamani holvikaaren juureen ruukkuihin siirtämäni köynnöskuusamat ovat selvinneet talvesta! Huomasin paisuneita silmuja ja pari oli jo auennutkin. Nyt vaan tarkkana jatkossa.
P.S. Näin pääsiäisenä ensimmäiset leskenlehdet :)
Hyvää pääsiäistä :)
Messuilua
No niin, tulipa käytyä Kevätmessuilla taas. Olin kyllä hieman pettynyt tarjontaan :( Varsinainen puutarhaosio oli kovin suppea ja muut osat hieman peittivät alleen mallipuutarhat ja -parvekkeet. Isoja puutarhakoneita oli paljon ja laajat alueet puutarhakalusteita eivät olleet ihan minun juttuni. Sisusta-messualue sekoittui mielestäni hyvin epäselvästi OmaPiha-alueeseen. Olihan siellä pikkukivoja juttuja mitä voisi koristeeksi puutarhaan hankkia, mutta itse olin tullut sinne kasvien, siemenien ja taimiuutuuksien vuoksi. Mallipihatkin olivat kovin kivipainotteisia. Parhaimmat paikat olivat Koiramäen pajutallin alue sekä ne muutamat harvat taimimyymälät. Muutamia ihania pienen pieniä yksityiskohtia jäi mieleen :) Ohessa olevassa kuvassa näkyy niistä osa: kenkiin laitetut istutukset, kahvilassa olevat Interfloran pöytäkoristeet ja pätkä Pajutallin peikkometsänpohjaa :)
Tuli sieltä parit ostoksetkin tehtyä: valkovuokon ja kielon siemeniä, kolmen eri värisen kallan mukulat ja arpa, jolla voitin vapaavalintaisen siemenpussin. Valitsin syysasterin. Ajattelin kylvää sen siemenet pihalaatikkoon ulko-oven puolelle irlanninkatajan seuraksi. Ja tietysti mukaan tarttui erilaisia brosyyreja, joita nyt innokkaasti selaillaan :)