No niin, arvoitus on ilmeisesti ratkennut. Nyt löytyi ensimmäiset jäljet mysteeriotuksesta, joka on käynyt katkomassa tulpaanieni varsia. Lauantaiaamuna löysin tulppaanipenkistä puoliksi syödyn sipulin, jonka loppuosa oli raahattu terassilaatan alle. Mitään kasoja tai kekoja ei kuitenkaan löytynyt, joten asialla on joko hiiri tai jokin myyrälajike, joka ei ”kasaannu”. Kirotessani asiaa naapurille hän kertoi saaneensa näköhavainnon hiirestä. Joten asia on sillä selvä. Torjuntahommiin siis.
Ajattelin ensin yrittää luomusti ja nätisti vain ilmoittaa hiirulaiselle, ettei ole tervetullut pihalleni. Ostin kaupasta puoli kiloa tuoretta valkosipulia, jotka pilkoin ja keitin pehmeiksi. Lopuksi vielä muussasin niitä vähän ja otin keitinveden kastelukannuun. Laitoin valkosipulimuussia koloon ja koko tulppaanipenkin matkalta terassilaattojen reunalle. Sitten asensin vielä nurmikonreunanauhan laattojen ja penkin väliin muussin päälle. Keitinvedellä valelin ilmeisesti pääasiallisena kulkureittinä olleen laatan ja hieman sen ympäristöä. Aika reipas haju tuli jopa minun nenääni, toivon, että se kävisi niin voimakkaasti hiirulaisen kuonoon, että se katsoisi parhaaksi vaihtaa maisemaa.
Päivä oli todella aurinkoinen ja lämmin, lumi suli pihalta silmissä. Melkein koko kukkatarha on nyt paljaana. Tallustelin varovaisesti ympäriinsä tarkastelemassa mahdollisia elonmerkkejä ja löysinkin iloisia uutisia :) Jalohortensia on tainnut selvitä, näin ainakin neljä uutta lehteä puskemassa valoon vanhoista varsista! Lisäksi sulava lumi paljasti kaksi jättilaukan alkua auringolle. Kurjenmiekka pilkistelee jo maasta ja pikkutalviossa oli nuppuja melko hyvin. Ja ötökätkin ovat lähteneet liikkeelle… Hämähäkkejä liikuskeli ihan tarpeeksi joka puolella, yöh. Risusavottaa oli enemmän kuin tarpeeksi, marja-aronian oksat saivat silppurissa kyytiä. Kyllä niitä tulikin iso jättisäkillinen! Kun tuo kasvimaan puoli vain nyt vielä sulaisi, niin pääsisin sinnekin hommiin :)
taimimaailma 