Tämä minun puutarhani ei ole tosiaan mitenkään suuren suuri, joten en ole ikinä oikein miettinyt sen erityistä valaisemista. Terassilla on omat valot, jotka kyllä valaisevat hyvin ja kynttilät tietysti palavat heti kun on vain tarpeeksi hämärää. (Paitsi nyt siis odotamme kovasti valoa, emmekä mieti vielä illan hämärtymistä!). Tässä puutarhassa on siis käytetty enemmän tunnelmavaloja, kuin mitään muuta. Ja koska olen nuukailija, niin en ole halunnut mitään sähköistä valaistusta (koska silloin pitäisi kaivaa johtoja maahan), joten meillä on ollut kahdenlaisia aurinkokennoilla latautuvia valoja. Yritin kovasti etsiä kuvia niistä, mutta en vain löytänyt. Ehkä olen vain kuvitellut kuvaavani niitä.
Ensimmäiset valot olivat semmoiset maahan työnnettävä tolpat kivipolun vieressä. Ne valaisivat kulkua pihalla ihan sopivasti loppukesän hämärässä. Ja viime (vai toissa) kesänä tuli IKEAsta hankittua vähän toisenmalliset maahan työnnettävät tolpat. Niitä oli kolme ja sijoittelin ne pihalammen ympärille. Ne ”upposivat” sopivasti maisemaan, pikkutalviot peittivät niitä juuri sopivasti ja valot hehkuivat tunnelmallisesti kasvuston seassa ja heijastuivat veden pinnasta. Ja vaikka tähän pihaan ei tosiaan mitään suurempia valoja asenneta, olen tietysti leikitellyt ajatuksella, että mitä jos?
Jos pääsisin suunnittelemaan vaikka omakotitalon pihaa, niin ottaisin kyllä heti kukkapenkkien lisäksi suunnitelmaan valaistuksen. Pihavalo tuo tunnelman lisäksi turvallisuutta ja se on osa maisemointia, riippuen siitä, miten valoja sijoittelee. Olisihan se syksyn ja talven tullen aika ankeaa, jos pihalla ei olisi mitään valoa ja iltahämärän(pimeyden) laskeutuessa ei näkisi ulkona enää mitään. Kiinteiden pihavalojen lisäksi tietysti talvella voi sijoitella erilaisia valoköynnöksiä ja muita ”jouluvaloja”, mutta itse en jättäisi valaistusta pelkästään siihen. Vaihtoehtoja on nykyään niin monia, että varmasti löytyy nuukailevalle ja tunnelmoijalle vaihtoehdot, joilla saa pihan loistamaan. Ei muuta kuin suunnittelemaan! Vaikka toteutuksesta ei ole tietoakaan…