Lapionvarressa tulee lämmin

Tulipahan muutos säätilaan! Yli kymmenen asteen pudotus lämpötilassa ei tunnu yhtään hyvältä. Ja juuri kun olin nostanut paprikat ja kurkut sekä kesäkurpitsat ulos. Sisällehän ne piti takaisin nostaa. Daaliatkin olivat jo lähteneet nousuun, toivottavasti eivät tykkää kovin pahaa.

Edistymistäkin on jo tapahtunut ja tuli mieleen, että eihän tässä vielä edes mikään hätä ole. Nythän on vasta toukokuun loppu, vielä on kesää jäljellä ja aikaa kasvattaa vaikka mitä! Ihmistaimen istuttamat pavut on lähteneet nousuun, kohta täytyy kehitellä joku tukisysteemi niille. Kuinkakohan korkeiksi ne kasvavat? Ja ne hieman pehmenneet perunatkin kasvattavat uutta elämää!

Viime viikonloppuna tuli heiluttua helteessä lapionvarressa taloyhtiön talkoissa, jossa rakensin ja istutin yhden kukkapenkin vanhoista yhtiön kasveista. Ja nyt olen taistellut kylmyyttä vastaan jälleen lapionvarressa, kun päätin uudistaa sammakkolammen ilmeen. Nostin lammen ylös ja kaivoin sille uuden kuopan vähän eri asentoon. Sitten reunustin sen mukulakivillä ja maisemoin liuskekivillä. Ja sammakoille on tietysti omat kiviportaat.

Koska lammen asento ja sijainti hieman muuttuivat, jouduin nostelemaan muutamia kasveja uuteen paikkaan. Sen ensimmäisen keijunkukan nostin altaan toiselle puolelle, palan levinnyttä laventelia toisten joukkoon ja toisen, hieman kärsineen keijunkukan sen ensimmäisen lähelle. Uusia taimia istuttelin myös: kaksi sinikatajaa, lahjanipun lapinvuokkoa (tai vastaavaa) ja lahjana saadun jouluruusun sekä ostetun heinän (lajikkeesta ei tietoa). Neljästä kuunliljan taimesta siirsin hieman kolmea paremmille paikoille.

Yllätyksenä koko projektissa oli se, että oletin altaan alla olevan suurehkon muurahaispesän, mutta eipä ollutkaan.

Advertisement

Siemenistä asiaa

Nyt on kylvöjä tullut tehtyä. Mutta on jotain kummallistakin. Minulta on hävinnyt monta siemenpussia tai sitten en vaan muista, että olisin käyttänyt ne kaikki loppuun. On kyllä jotenkin vaikea uskoa, että pahamaineisena esikasvatukseen tyrijänä olisin laittanut kaikkia munia samaan koriin, niin sanoakseni. Mutta niin vain en löydä niitä mistään :(

Mutta ne mitä olen löytänyt olen suurella innolla kylvänyt! Laitoin tosiaan niitä fenkoleita ja mangoldia ruukkuihin tulemaan, sitten kylvin punapellavaa ja kesäharsoa ruusujen ympärille, jälkimmäistä myös ruukkuihin malopin kanssa. Kangasajuruohoa kylvin suoraan maahan ja muistaakseni myös sitä sitruunaruohoa. Sitten kokeilin viljelylaatikossa tämmöistä paria: perunalaatikon reunoille laitoin siemenestä kevätsipulia. Kun en ollut ihan varma siitä perunan noususta, laatu kun oli mitä oli, niin ajattelin edes jotenkin saada laatikon käyttöön. Tänään kyllä huomasin ensimmäisen perunanverson jo puskevan mullasta.

Vielä olisi porkkanaa tulossa ja sitten ajattelin kokeilla salkoruusua. Auringonkukkaakin tekisi mieli ja ja ja ja… Hullu puutarhuri.

Paras kastelukannu!

Istutushommissa ihan ykkönen! Helppo pitää pöydällä, tasainen vedenjuoksu ja pirteä väri!

Karkureita ja kirjaoppia

Tänään on ehditty kaivella maata karkureiden perässä ja hämmästellä lämmön vaikutuksia. Rohtosormustinkukka oli jo viime syksynä kasvattanut erikoisiin paikkoihin uusia alkuja, joten siirtelin niitä tänään asiallisemmille mullille. Lisäksi nukkapähkämöstä löytyi yksi karkuri todella oudosta paikasta, jota piti kyllä hetken ihan ihmetellä. Siirsin senkin uuteen penkkiin löytämään itsensä.

Kaivelin vielä lopuksi yhtä ”jäte”multakasaa, johon olin kipannut jotain vanhoja multia odottamaan jatkokäsittelyä. En enää muista miksi sitä kaivelin, mutta sieltä pilkisti kolme sirkkalehtistä alkua, joita en tunnistanut. Yhdessä oli ihan kuin pieni sipuli vielä juuren alussa kiinni, mutta en tunnistanut sitäkään. Alut kiinnostivat kuitenkin niin paljon, että nostin ne ylös ja lykkäsin ruukkuun. Nyt sitten vain odotellaan, mitä sieltä tulee.

Ruukuista onkin tänään asiaan vähän enemmänkin. Sain lahjaksi kirjan: ”herkullista satoa ruukuista”. En ole vielä sitä sanasta sanaan lukenut, mutta jo selailusta sain ideoita kokeilla itsekin kaikenlaista. Istutin kahteen pikkuruukkuun fenkolia ja kahteen mangoldia. Eilen taisinkin jo mainita herneet. Kirjassa käydään läpi onnistuneen sadon kasvatusta kokonaan ruukuissa, marjapensaat mukaan lukien. Siellä on vinkkejä ”helppoon” hyötyviljelyyn (mm. salaatit ja yrtit) ja vähän vaikeampaan (sitruspuut ja muut talvehtivat). Vaikuttaa kyllä todella mielenkiintoiselta!

Jo istutetuissa ruukuissa vilahtaa myös elämää: yksi lämmin päivä riitti puhkaisemaan mullan yhdeltä rohkealta (todennäköisesti) jaloleinikiltä.

Ja yksi sammakko on palannut!

Lämmön hyväksikäyttöä

Päätin ryhtyä hyväksikäyttäjäksi ja ottaa kaiken hyödyn irti tästä alkavasta lämpöjaksosta. Vein huonekasveja ulos ja istutin pistokkaat kuusen juurelle saavin reunalle. Ajattelin, että nyt tämän lämpöjakson aikana ne vahvistuvat niin, että kestävät sitten, jos ilma sattuu taas viilenemään. Mikä ei ole mahdotonta.

Ihmistaimi pääsi opettelemaan istutuksen jaloa taitoa, kun laitoimme kolmea erilaista papua yhteen kasvilavaan ja herneitä useaan pikkuruukkuun. Herneruukut asettelin terassin ulkoreunalle niin, että ne saavat terassiaidasta kasvutukea ja voivat mahdollisesti luoda hieman näkösuojaa. Lisäksi ne ovat sopivasti käden ulottuvilla napostelua ajatellen.

Bataattikin on alkanut sopivasti versoa, nyt suunnittelen sille sijoituspaikkaa. Tai onhan sekin jo valmiina, pitää vähän muokata. Ja päättää minkäkokoiseen ruukkuun sen laitan. Olen ymmärtänyt, että näistä harvemmin saa mukuloita, mutta jos niin nyt sattuisikin käymään, niin pitäisihän siihen varautua. Tämän yksilön lehdet näyttävät hauskan liilansävyisiltä, pysyvätköhän ne aina samanlaisina?

Ja sitten pitäisi pystyttää seinäpuutarha…

Jääkaapin tyhjennystä

Vähän on jo hommiakin päästy tekemään. Olin suunnitellut joitakin kylvöjä tähän toukokuulle (peruna ainakin), mutta aika on ollut tiukilla ja ilmat eivät aivan ole olleet sitä mitä luulisi. Joten kun siivoilin jääkaappia, tein pikaisia ratkaisuja. Jostain ruoanlaitosta oli kaappiin jäänyt kaupasta ostetut viinisuolaheinän ja persiljan ruukkutaimet. Puoliksi käytetyt siis. Lykkäsin ne ohimennen yrttilavaan ja toivotin onnea. Lisäksi kaivoin jonkun yleisperunapussin pohjat esiin, hetken mietiskelin, kun itämistä oli jo nähtävissä eikä tavara ollut ihan priimaa, mutta heitin maahan. Tai siis laatikkoon. Kokeilevaa puutarhurointiahan tämä onkin… Voi olla, että ne mätänevät suoraan sinne mullan sekaan, mutta kyllähän tässä ehtii vielä uusintakylvönkin tehdä kesän mittaan.

Ruukkuistutuksissa ei vielä ole elämää näkyvillä, mutta onhan tässä nyt vähän viileämpää ollutkin. Jospa nyt sitten ensi viikolla, kun on reilusti lämpimämpiä säitä ennustettu. Siihen luottaen aion nyt myös tehdä muitakin kylvöjä, varmaan pavut ja herneet ainakin voisi laittaa. Pääsee Ihmistaimikin hommiin. Ja niitä kesäkukkien pistokkaita voisi uskaltaa myös istuttaa, vaikka en niitä ole mitenkään kummemmin ehtinyt ”karaista”. Lumihiutaleet yrittävät kovasti kukkia jo, olen vain kärsivällisesti katkonut kukat pois. Siitähän on seurannut sopivaa haaroittumista, vaikka eiväthän nämä nyt mitään runsaita ole.

Puutarhakin on noin yleisesti herännyt ja kukkiikin jo hieman. Pikkutalviot ovat levinneet kiitettävästi ja pitävät melko hyvin rikkaruohot kurissa. Voikukkia löytyy kyllä silti jonkin verran, mutta näin keväällä niitä on helppo poimia pehmeästä maasta juurineen ylös. Tulikellukka on myös ihan siinä hilkulla, että se aloittaa kukintansa ihan pian. Särkynyt sydän kukkii jo ja tulppaanitkin ovat vihdoin pääsemässä vauhtiin. Ensin jo näytti siltä, ettei mikään niistä tee nuppua, mutta onneksi kuitenkin muutama. Kolme kirjopikarilijaa kukkii kauniisti, muistaakseni laitoin niitä kyllä hieman enemmän maahan…

Hyvältä siis vaikuttaa, kyllä tästä vielä hyvä puutarhakesä saadaan!

Kasvisisustusta

Kyllä on ollut monivaiheinen kevät. Ensin tuntui, että se alkoi todella aikaisin, sitten tuli lämmin ja toiveita herättävä pääsiäinen, jonka jälkeen taas viileni ja yöt ovat olleet pakkasella (ainakin täällä meillä kakkosvyöhykkeellä). Pääsiäisenä ehdin jo ruukuttaa hankkimani daaliat ja muut uutuudet. Ensin jaksoin kantaa niitä terassille suojaan kylmiltä öiltä, mutta sitten totesin, että koska mitään ei vielä ole ehtinyt mullasta nousta, niin eiköhän ne siellä pinnan alla selviä. Hitaasti ne tulevat kuitenkin kasvamaan, koska en saa niitä sisälle esikasvatukseen.

Terassikausi on nyt kuitenkin avattu, joten enemmän on siellä tuntunut olevan puuhaa kuin pihalla. Ryhdyimmepä siis Teknisen tuen kanssa sitä sisustamaan. Terassin katto on valokatetta, ja aurinkoisella säällä se kerää alleen lämpöä tosi hyvin. Joten sinne tarvitsee vähän jotain varjostusta. Mietimme jo viime kesänä jonkun köynnöksen kasvattamista kasvikatoksi, mutta siihen ei saa mitään monivuotista ja yksivuotisten kanssa homma voi olla vähän epävarmaa. Lisäksi olisi ihan kiva, että kaikki valo ei katoaisi, vaan jotain pääsisi myös ikkunoille asti, ettei koko asunto pimenisi. Joten Tekninen tuki repäisi ja tilasi Varustelekasta navea. Eli naamiointiverkkoa. Mä voin vaan kuvitella naapurien naurun.

Istutuksiakin tuli tehtyä. Terassin ja pihan väliselle kulkuaukolle hankittiin kaksi isoa ruukkua ja toiveena oli löytää jotain korkeaa niihin. Kolmella eri taimistolla tuli pyörittyä eikä oikein mikään iskenyt. Joten päädyin lopulta köynnöshortensiaan. Jälkikäteen (taas) tuli ilmi, että se voi olla aika hidas lähtemään kasvuun, joten katsellaan, kuinka korkeaksi tämä nyt sitten edes tämän kesän aikana ehtii. Olisi ehkä sittenkin pitänyt ottaa se maljaköynnös, jota vaihtoehtona siinä arvoin.

Ihmistaimikin pääsi hommiin, kun nappasin muutaman mansikantaimen viimeiseltä taimistolla mukaan. Istutettiin niitä amppeleihin, kun mansikkamaani on vielä vähän ”vaiheessa”…