Hullu puutarhuri

Mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään? Juuri valittelin, kuinka kaikki on ihan seis, koska on niin kylmää, ja sitten eksyn kukkakauppaan… uusintayrityksiä taas pukkaa. Koska ne minun sinisarjan siemeneni eivät ikinä itäneet, niin ostinpa sitten tällaisen valmiin version. Tämä on valkoinen, ja omaa jo tässä vaiheessa mukavasti kokoa ja viisi nuppua. Nyt sitten vain tiukkaa valmistautumista ensi talvea varten, josko ehtisin keksiä reseptin onnistuneeseen talvehtimiseen.

Sinisarja ei ollut ainoa ostos. Pasuunakukka on ollut se toinen murheenkryyni, jonka kanssa en ole vielä onnistunut. Ja nyt kohdalle osui vielä erikoinen väri, joten eihän sitä voinut sinne kauppaan jättää. Mitäs mieltä olette?

Advertisement

Pause – Play

Puutarhahommat tuntuvat olevan vähän pausella, kun ei tuolla sateessa oikein viihdy. Kevyttä huoltoa on tullut tehtyä ja vähän täytyy pitää kasveja silmällä, etteivät ne ihan huku. Juhannus tuli ja meni, toppavaatteissa tosin. (Facebookin puolelta löytyy muuten kasa juhannuskuvia mökkimaisemista!) Avomaankurkut ja kesäkurpitsat näyttävät tosi kärsiviltä, kun ei niille ole tarjota oikein mitään muuta suojaa, kuin harsoa aina välillä. Pionit eivät ole vieläkään avanneet nuppujaan ja kaikki avomaalle laitetut siemenet ovat ihan vaiheessa. Mansikka-amppelit ovat täynnä raakileita, mutta punertumista ei vain näy. Koko puutarha tuntuu olevan seisahtuneessa tilassa, odottaen aurinkoa ja lämpöä. Paitsi joulukaktus, joka työntää uusia lehtiä minkä kerkiää, säässä kuin säässä.

Mutta jos ennustuksiin on yhtään luottamista, niin ensi viikolla sitä kai sitten pitäisi päästä taas hommiin. Lehtitietojen mukaan heinäkuun alusta pitäisi alkaa pitkä lämpöjakso. En oikein tiedä miten tuohon ”uutiseen” pitäisi suhtautua. Varovaisen toiveikkaasti, iloisesti vai realistisesti. Päätän odottaa sormi play-nappulalla.

P.s. Laitoin juuri Facebookkiin myös yhden ilouutisen, kaikesta tästä kylmästä huolimatta :)

Puutarhan pelikortit

Tämä oli ehkä sään puolesta huonoin mahdollinen hetki ostaa uusia taimia puutarhaan, mutta kun halvalla sai… Tarjoustalon alelaari houkutteli kompostikuiviketta hakiessa niin, etten voinut vain kävellä ohi. Pari unikontainta (mukavan värikkäät sekoitukset), pari akileijaa (vaikka olenkin nyt kuullut niiden olevan aika leviämisintoisia) ja pari uutta keijunkukkaa nykyisten lisäksi. Ai niin, ja tuo keltainen kakkaratyyppinen kukka, unohdin jo sen nimenkin. Vähän lisää väriä, sopiva vastaväri noille akileijoille.

Nämä ovat ihan mukavaa täydennystä, kunhan vaan uskaltaisin laittaa ne maahan asti. Yhden yön ja päivän jo pidin arimpia kasveja harsotettuna ja daaliat sekä paprikat lisäksi terassille nostettuina. Daalioissa huomasin hieman kirvaongelmaa ja yhdessä ruukussa oli myös muurahaisia niitä vahtimassa. Mikä on mielestäni ihme, koska ruukuissa on kyllä näillä sateilla riittänyt kosteutta. Ja en tiedä johtuiko kylmästä vai kirouksesta, mutta yksi jaloleinikin taimi kuoli ja kuihtui pois. Pari on vielä jäljellä.

Paprikoissa oli mielestäni ekat kukat tulossa, samoin avomaankurkussa. Toiveajatteleva silmäni oli näkevinään myös yhdessä daaliassa nupun aihion, mutta sitä se vaan taitaa olla, toiveajattelua. Ei se näin viileällä ilmalla muuta voi ollakaan.

Sosiaalinen puu

Minulla on nyt luumupuu. Kiitos siitä kuuluu Facebookille ja erityisesti Minnalle, joka vastasi kyselyyni perennavaihtoryhmässä. Etsiskelin täydennyksiä puutarhaani ja laitoin kysymykseeni linkin Taimimaailman toivelistasta. Sitä kautta sitten Minna ehdotti omaa karkulaispuutaan minulle. Päädyimme vaihtokauppaan ja nyt minulla on luumupuu. Ja olen siitä kovin iloinen!

Puun lajikkeesta ei ole tietoa, mutta ei sen niin väliä. Tärkein tieto oli se, että puu tekee juurivesoja, joten kun tämä yksilö lopulta pääsee maahan, niin tiedän varautua asiaan. Tällä hetkellä puu (raukka) on hätämajoituksessa IKEAn kassissa… Kyllä se vielä oman paikan saa.

Edelleen on pieniä aukkoja, joita hitaasti, mutta varmasti yritän täytellä. Nyt voin jo sanoa olevani 2/3 puutarhastani tyytyväinen. Ja siis tämähän koskee vain kukkapuolta!

Suomen kesä vai sadekausi?

Kyllä on taas vesivarannot täynnä. Kotiloilla on juhlaa, kun maa ja kasvit ovat ihan märkiä. Olen kerännyt lammen ympäriltä, daalioiden lehdiltä, kivetykseltä ja mullan pinnasta lehtokotiloita, joista osa on oikeasti ollut aika hurjan kokoisia. Vaikka ne ovat aikamoisia tuholaisia, niin en ole kykeneväinen niitä tuhoamaan omakätisesti, vaan syötän niitä pihan linnuille. Kyllä ne näyttää kurissa pysyvän, kun vaan ahkerasti niitä jaksaa keräillä. Nyt vaan on muutamana päivänä satanut niin paljon ja pitkiä jaksoja kerrallaan, että en ole paljon puutarhassa viihtynyt. Tarkkailukäyntejä olen suorittanut, mutta ei siellä sateessa huvita pitkiä aikoja kyykkiä. Taidan olla vähän mukavuudenhaluinen puutarhuri.

Nyt pitäisi hakea paljon lisää perenna- ja pensastukia. Mustaherukka on levähtänyt ihan valloilleen ja pionit ovat tehneet niin paljon nuppuja, että kun ne aukeavat, niin painovoima kyllä voittaa. Puutarha näyttää kyllä tällä hetkellä mukavan rehevältä, ei voi valittaa. Mutta, jos vähän sitä lämpöä lisää, kiitos!

Kesäkuu

Sieltä se sitten tuli. Kesäkuu. Tästä se kesä nyt sitten virallisesti alkoi. Puutarhassahan on päässyt jo möyrimään pidemmän aikaa, kiitos lämpimän ja eräällä tavalla aikaisen kevään. Silti jotenkin meinasi välillä tuntua, että on kiire! Kiire saada äkkiä kaikki kasvamaan ja valmiiksi. En tiedä mistä se oikein tuli. Viime viikonloppuna sitten oikeastaan vasta tajusin, että eihän tässä mitään hätää ole. Kesä on vasta alussa.

Sadetta ja aurinkoa on tullut sopivassa suhteessa, vaikka nuo muutamat viileät päivät olisi voineet jäädä pois välistä. Puutarha näyttää kukoistavan ja sato on lähtenyt mukavasti kasvamaan. Papua näyttää tylevan ja herneet ovat lähteneet hyvään kasvuun. Raparperi on taas jättimäinen itsensä. Yrttipenkki on jo valmis, hieman oiottuna. Kaupasta ostettuna siis. Laitoin siis siemenestä ainoastaan salaatit; basilika, persilja, viinisuolaheinä, sitruunamelissa ja tilli on kaupan yrttihyllystä. Oregano ja ruohosipuli kasvavat ihan omaa tahtiaan.

Daaliat näyttävät kasvavan ihan mainiosti ainakin tähän asti, lukinliljakin on ottanut spurtin. Sitten en ole varma laitoinko niihin ruukkuihin jotain siemenestä vai onko mullan pinta ”saastunut” voikukkahöytylästä. Ainakin yhden ruukun pinnalla olin näkevinäni sirkkalehtiä jostain mustista siemenistä. Se on hassua miten nopeasti tuommoiset asiat voi unohtaa…

Pionit ovat myös hyvässä vaiheessa, molemmissa kaunottarissa on reilusti nuppuja. Muutenkin vaikuttaa siltä, että muutamissa muissakin perennoissa (loistosalvia, keijunkukka…) on tapahtunut ”vakiintuminen” eli ne ovat kunnolla löytäneet paikkansa ja muotoutuneet kunnon perennapuskiksi, jotka peittävät oman tilansa hyvin. Tämähän alkaa siis sujua!