Huonekasvien kesä

Tänään on tullut puuhailtua huonekasvien parissa. Piti vähän siistiä tuota istutuspöytää, kun siihen oli kerääntynyt hommia, niin huonekasvit saivat samalla vähän käsittelyä.

Normaalisti keväisin ja kesäisin nostelen osan huonekasveista ulos nauttimaan auringosta ja lämmöstä. Nyt en nostanut kaikkia, koska osa koki hieman kärsimystä viime vuonna, enkä halunnut toistaa samaa. Jukkapalmu ei tykännyt suorasta auringosta (vaikka kuvittelin sen olevan enemmän suojassa) ja rusketti lehtiään aika rajusti. Samoin kävi bambulle. Molemmat ovat nyt ”parantuneet”, mutta en halunnut ottaa riskiä uudelleen. Ja hyvin ne näyttävät sisälläkin kasvavan, bambukin on jo noin 180cm korkea.

Kiinanruusu on tykännyt olla ulkona koko kesän, samoin se yksi vehka, jonka nimeä en tiedä. Ja kallat ovat pärjänneet myös hyvin. Ulkoilmasta tykkää myös joulukaktus, se kasvaa oikein kohisten.

Nyt vaihtelin parit kallat vähän isompaan ruukkuun, samoin yhden palmuvehkan. Ja istutin kiinanruusun pistokkaita kolmeen eri ruukkuun. Yhdessä oli jo nuppukin! Sain myös lahjana kohtalaisen kokoisen anopinhampaan, se pääsi myös kunnon multiin. Voi olla, että tämä oli ajankohdaltaan vähän erikoinen, eikös niitä multia pitäisi ainakin periaatteessa vaihtaa alkukeväällä? Kaipa nuo tuosta selviävät.

Tänä syksynä ajattelin tehdä ihan kunnon inventaarion siitä, mitä ruukkuja varastoista löytyy, jotta ensi vuoden istutusten suunnittelu sujuisi vähän helpommin. Päätin, että olen todella kriittinen siementen ostamisen kanssa, kun ne ei meinaa minun sormissaankin onnistua. Ja nämä jäljellä olevat käytän harkiten.

Advertisement

Köynnökset kuriin

Keväällä ostin kaksi köynnöshortensiaa isoihin ruukkuihin terassille, kun iski sisustusvimma. Vasta oston jälkeen kävi ilmi (taas kerran…), että tämä olisikin semmoinen laji, joka vaatii pitkän juurtumisen, ennenkuin se suostuu lähtemään kasvamaan. Noh, ei mennyt taas ihan putkeen. Tällä kertaa kuitenkin ihan positiivisessa mielessä! Nämä meitin köynnökset rehottaa täällä niin hurjasti, että nyt täytyy tehdä rajoittavia toimenpiteitä.

Köynnökset ovat tehneet uutta vartta niistä vanhoista mitä siinä olikin ja sitten puskeneet uusia alkuja myös mullan pinnasta. Ajattelin vääntää kanaverkosta kehikon siihen varren ympärille, jota pitkin köynnös voi kiivetä terassin yläpalkkiin, jossa se voi rauhassa rehottaa. Kehikko siksi, että jos päästän tässä vaiheessa ne kiipeämään viereistä tolppaa pitkin ylös, niin terassivalot peittyvät. Ja siihen kehikkoon voi myös ripustaa talvivaloja. Sitäkin aikaa on jo mietittävä, huh.

Bataatista asiaa

Yksi tämän kesän kokeiluista on ollut bataatin kasvatus. Tein kahdenlaista versiota, esikasvatetun ja suoraan multaan laitetun. Nyt on aika hieman tarkastella tuloksia. Suoraan multaan laitetut bataatit ryhtyivät kyllä itämään ja tekemään lehdenalkuja, mutta armottoman hitaasti. Toukokuussa siirsin ne ulos silloin ensimmäisten lämpimien ilmojen aikaan, mutta kun se kesäkuu oli mitä oli, niin eihän siitä mitään tullut. Vaikka suojasin ja siirsin sisälle kylmimpien hetkien aikaan, niin samassa vaiheessa ne ovat edelleen. Pari minimaalista lehteä pinnalla. En siis suosittele tätä tapaa, vaikka olisi lämpimät ilmat.

Toinen tyyli oli juurten esikasvatus vedessä. Sekin oli todella hidasta puuhaa, mutta tuotti tulosta. Bataatin piti olla vedessä niin, että se juuri ja juuri kosketti vettä. Liiallinen makoilu vedessä vaan mädättää. Ensin bataatti kasvatti paljon juuria ja vasta sitten se alkoi tekemään lehtiä. Mutta tällä tavalla niitä lehtiä tulikin paljon enemmän ja isommin. En tiedä johtuiko se siitä kesäkuun viileydestä vai mistä, mutta tämäkään tyyli ei ihan täydellistä lopputulosta suonut. Kauniit lehdet tuli pensasmaisesti bataatin ympärille, mutta köynnöstämään se ei lähtenyt.

Ensi vuonna aion testata tätä uudelleen, mutta nyt laitan bataatit veteen jo vuodenvaihteen jälkeen. Silloin on hyvää aikaa tehdä ensin ne juuret ja sitten kun valo lisääntyy, on lehdillä sopiva hetki tulla. Jospa pidempi esikasvatus runsastuttaisi lehvästöäkin.

Onnistumisia

Hahhahahhaa, kukinta alkaa!

Kasvukausi käytössä

Suomessahan kasvukausi on noin karkeasti huhtikuusta lokakuuhun. Hyvin karkeasti. Huhtikuussa on esikasvatusta ja huonekasvit virkistyvät. Tätähän tapahtuu jo maaliskuunkin puolella, mutta varsinaisesti valoa on riittävästi kasvuun huhtikuusta eteenpäin. Ja lokakuuhun asti kukat kukkivat ja myöhäisintä satoa voi korjata. Sitten iskee routa. Näin siis suotuisimmassa tilanteessa. Periaatteessa siis tämän aikavälin sisällä voi tehdä mitä vaan kasvattamiseen, kukkiin ja puutarhaan liittyen. Kasvukauden alussa vain pitää muistaa maan lämpeneminen ja lopussa roudan vaikutus juurtumiseen.

Minä olen puutarhuroinnissani jonkin verran seuraillut suosituksia istutusajankohdista, mutta pääasiassa pidän sääntönä sitä, että milloin vaan kasvukauden aikana voi istuttaa, kunhan kasvi ehtii juurtua hyvin ennen routaa. Tämä koskee siis niin puita, pensaita kuin perennojakin. Tänä vuonna näyttää siltä, että tätä sääntöä tulee noudatettua loppuun asti.

Sain nimittäin uusia taimia. Lyhtykoison pihalle ja anopinhampaan sisälle. Voi olla, että taimikassissa on vielä jotain muutakin, en vain nyt muista sitä. Lisäksi aikomuksenani on laittaa vielä porkkanaa kasvulaatikkoon. Ja perjantaina istutin uuden satsin mangoldia tulemaan. Kaikki kasvuvoima käyttöön!

Heinäkuu

Kuukausi vaihtui ja ainakin sen alku näyttää ihan hyvältä. Sen verran tämä jo hetken kestänyt hieman korkeampi lämpö on auttanut, että pionit aukesivat heti ja sinisarja seuraa perässä. Lumpeesta pilkottaa jo nuppu ja myös osa kuunliljoista aloittaa kukinnan. Ihan niinkuin aiemmin kirjoitinkin, puutarha on vain odottanut sopivaa hetkeä.

Eilen otin puksipuut ensimmäistä kertaa käsittelyyn. Nehän ovat nyt jo kaksi talvea kestäneet maassa ja viime syksynä päätin leikata ne pallon muotoon. Noh, vielähän ne eivät ole niin isoja, että niistä palloa saisi, mutta tästä se nyt lähtee. Kevyttä trimmausta ja kyllä se siitä! Niissä onkin joka vuosi ollut hyvät kasvut. Ensi talveksi mietin niille jotain tukiverkkoa ympärille, koska lumi painaa oksia paikoitellen aika pahasti. Vielä ei onneksi ole oksat murtuneet.

Puutarhassa on muutakin elämää, kuin vain kasvit. Pihalammen siirtämisen jälkeen vähän epäilin, että löytävätkö sammakot sinne uudestaan. Ovat löytäneet. Eilen huomasin myös uuden tulokkaan: pieni pupu yritti piileskellä tarhapiiskujen ja ruukkujen välissä. Mitään tuhoja se ei ainakaan ollut tehnyt, tarkistin heti, kun se hädissään pinkaisi pakoon. Oraviahan täällä liikkuu melkein kiusaksi asti. Vaikka nekään eivät ole puutarhaan aiheuttaneet vahinkoja, niin eristevillat ovat saaneet kyytiä…

Viikonloppuna täytyy yrittää laittaa luumupuu oikeaan astiaan ja tehdä sinisarjasta ja pasuunakukasta asetelma. Muutamat huonekasvit vaativat myös kesähuoltoa.