Messukausi korkattu

  

Kävin Helsingin Kevätpuutarhamessuilla haistelemassa puutarhatuulia tälle vuodelle. Olen parin viimeisen vuoden kokemuksen jälkeen muuttunut hieman skeptiseksi tätä tapahtumaa kohtaan, koska olen kokenut, ettei puutarha pääse asiana ihan oikeuksiinsa siellä terassikalusteiden ja paljujen keskellä. Ihan en saanut karistettua kaikkea tuota painolastia, mutta olin ihan tyytyväinen käyntiini. 

Samaan aikaan voi messuta Oma Mökki ja Oma Koti -tapahtumissa, siksi olenkin ihmetellyt miksi puutarhapuolelle tuntuu levittäytyvän asioita, jotka omasta mielestäni enemmän kuuluisivat noiden kahden osaston puolelle. Edelleen ensimmäiseksi hallissa törmää niihin kalusteisiin ja työkoneisiin, joista vaan luovin ohi syvemmälle. 

Ne muutamat taimistot ja puutarhamyymälät olivat sitten sitäkin parempia. Hyviä tarjouksia, ihania kukkia ja taimia, valtavasti erilaisia siemeniä, mukuloita ja sipuleita. Yritin pidättäytyä ostosten kanssa, koska kohta on muutto edessä, mutta ihan kokonaan en pystynyt olemaan vain katselupuolella. Ostoksia esittelen myöhemmin lisää!

Kevätmessujen järjestäjät teemoittavat tapahtuman aina johonkin puutarha-aiheeseen, jonka mukaan yleiskoristelua ja esittelypihoja rakennetaan. Tänä vuonna aihe oli Pihaelämää. Pääsuunnittelijana toimi teeveestäkin tuttu Eva Wuite.Messuhalliin oli rakennettu neljä pihaa: lapsiperheen piha, mökkipiha, moderni piha ja perinnepiha. Itse törmäsin näistä ilmeisesti vain kahteen ensimmäiseen. Näyttelyalueet ja yritysten paikat olivat hallissa jotenkin tosi tiiviisti entiseen verrattuna, joten olo oli hieman sekava käytävillä kulkiessa. Väylä ei johdattanut loogisesti alueen läpi. 

Yleiskoristelut tuntuivat hukkuvan massaan ja yleiseen ahtauteen, joten kokonaisuus jäi itselleni vaisuksi. Joten päätin sitten keskittyä yksityiskohtiin. Ja niitä kyllä siten löytyikin. Hienoja ruukkuistutuksia, taidokkaita kivetyksiä, minipuutarhoja, bonsaita… pikkujutut pelastivat. 

Näkemistäni esittelypihoista jäi mieleen valjuus. Lapsiperheen piha oli pääosin nurmikkoa reunaistutuksilla ja moderni piha taas puusta ja betonista rakennettua jatkuvaa terassia. Kumpikaan ei oikein iskenyt minulle. Veikkaan, että jos olisin kulkenut mökkipihan ja perinnepihan läpi, olisin ihastellut enemmän. Ainoa suurempi asia, joka jäi pyörimään mieleen ihan toteuttamiskelpoisena ideana oli puut, joiden latvukset oli nostettu ja kasvatettu puuristikoiden päälle. Kuva löytyy Taimimaailman facesta, toim. huom. Siitä voisi saada esimerkiksi pergolan rakentamiseen uutta ajatusta. 

Muutamia ihania puutarhakoristeita löysin, niistäkin löytyy kuvia Facebookin puolelta ja myöhemmin vielä täältä. Kyllä tästä vielä puutarhakevät saadaan alkamaan!

Mainokset

Päivitys televisiotilanteeseen

Valittelin tuossa jokin aika sitten, että puutarhaohjelmia ei tule tarpeeksi televisiosta. Olen edelleen samaa mieltä, mutta onneksi tilanteeseen on tulossa pieni korjaus: Maikkarilta alkaa Suomen kaunein piha -ohjelma. Eli vinkkiviidakko tiedossa, muistiinpanovälineet esiin!

image

Strömsön puutarha tulee edelleen sunnuntaisin, siellä on tähänkin mennessä ollut jo paljon hyviä juttuja puutarhan perustamisesta. Livillä tulee ilmeisesti Edenin vanhoja jaksoja, kyllähän sekin paremman puutteessa käy. Mutta edelleen kaipaisin Yleltä vähän enemmän panostusta aiheeseen. Ja mainoskanavat voisivat hieman rauhoittua niiden kokkiohjelmien kanssa ja vaikka korvata osan puutarhaohjelmilla. Kiitos.

Toisenlaista kirjallisuutta

  

Menneellä viikolla tuli postissa yllätys. En muista tilanneeni tai odottaneeni tilaajalahjaksi mitään, mutta näin vain laatikossa oli yllätys. 

Kotipuutarhalehdeltä tuli päiväkirja, johon voi täyttää neljän vuoden ajalta viikottain puutarhamerkintöjä. Joka kuukaudelle on myös puutarhavinkkejä ja kirjan lopussa on muistiinpano-osio. Siellä voi ruudukkoon piirtää puutarhan kartan, listata istutukset, kylvöt ja sadonkorjuut. Lisäksi löytyy listat talvisäilytyksiä ja kukkasipuleita varten sekä aputaulukot kylvöihin, sadonkorjuuseen, talvisäilytykseen ja tuholaistorjuntaan. 

Tämähän tuli melkein kuin tilauksesta! Kirjaimellisesti todellakin. Reilun kuukauden päästä alkaa olla hetket, kun pääsen käsiksi uuteen puutarhaan, joten tarvetta suunnittelulle on. Ja on ihan mahtava päästä seuraamaan seuraavien vuosien ajan puutarhan muutos, kun samoille sivuille mahtuu neljän vuoden muistot. 

Kynä sauhuamaan siis!

Vuosi 2015

En ole vielä oikeastaan tehnyt mitään suurempia suunnitelmia tälle kesälle, koska on yksi suurempi suunnitelma, joka kattaa kaiken moneksi vuodeksi eteenpäin:



Tekninen tuki ja minä olemme ostaneet tänään oman pienen lintukodon, joka tarjoillaan noin 1300 neliön puutarhahaasteella. Taimimaailma kokee siis suuren muutoksen tämän kesän kynnyksellä! Ensimmäinen kesä menee varmasti mittaillessa ja suunnitellessa, mutta enhän minä kokonaan puutarhurointia jätä. Ruukkupuutarha tulee tänä kesänä olemaan ehkä suuremmassa roolissa, mutta mukana on tietysti uuden puutarhan tutkimista. Vanha puutarha pysyy vielä jonkun aikaa mukana kuvioissa, joten kevään eteneminen näkyy kuvissa. 

Ruukkupuutarhaan olenkin jo tehnyt hankintoja ihan taimina sekä siemeninä. Facebookkiin laitoin jo yhden atsalean kuvan ja kohta lisään koosteet tulevista siemenkasvatuksista. Suuremmat haaveet saavat nyt tarkennusta, kun on enemmän tilaa toteuttaa niitä. Esimerkiksi kasvihuone alkaa olla sormien ulottuvilla!

Uusi puutarha ja koko tontti sijaitsee metsäisellä alueella, joten maan laatua tulee aluksi tutkailtua tarkemmin. Kasvilaatikot pysyvät siis kuvioissa vielä mukana, kasvimaata ei heti suoraan avomaalle saa. Mutta sehän ei ole ongelma eikä mikään. 

Paljon uutta ja innostavaa siis tiedossa, pysykäähän matkassa mukana! 

Lumen alta paljastuu…

 

Aurinkoinen sää sai taas viherpeukalot syyhyämään ja pakko oli mennä kameran kanssa pihalle tiirailemaan, että mitä sieltä sulaneen lumen alta on paljastunut tähän mennessä. Ihan ensimmäiseksi tarkistin jouluruusun, kun sen aika on oikeastaan nyt. Ja niinhän siellä nuppuja olikin. Nyt pitää muistaa käydä päivittäin kurkkimassa aukeamisen varalta!

Muutakin elämää oli näkyvissä: tulppaanien alkuja näkyi siellä täällä, mutta ihme kyllä krookusten ei. Punainen keijunkukka oli jo aloittanut uusien lehtien värkkäämisen ja hortensian varressa olin taas (optimistisesti) näkevinäni silmuja. Köynnöshortensiassakin näkyi muutamat uudet lehdet vaikka en ole niitä ruukkuja koko talven aikana kastellut. Mansikat näyttivät eläväisiltä ja hämmentävää kyllä, viinisuolaheinä oli paljastunut lumen alta vihreänä. Se näytti aivan valmiilta uuteen kasvukauteen. Jälleen kerran levinneestä oreganosta en sitten sanokaan mitään…

Olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni laittaa koko kukkatarhan alueelle leviämään ikivihreitä pikkutalviota ja murattia. Lumen jälkeen piha ei näytä yhtään niin ankealta, kun valkoisen jälkeen seuraava väri on heti vihreä. Puksipuutkin ovat taas mukavasti selvinneet talvesta ja vihertävät niin kivasti kukkapenkin reunassa. 

Bataatin kasvatusta



No niin, nyt on aika tarkastaa, mikä on bataattien tämänhetkinen tilanne. Kaksi laitoin lasipurkkeihin juurtumaan, aivan kuin viimekin vuonna. Toinen on nyt ottanut spurttia  kasvun suhteen ja on työntänyt hyvät juuret veteen. Lisäksi tämä sama bataatti on alkanut itää myös veden yläpuolisesta osasta eli lehtien alkuja on näkyvissä. 

Jotenkin nämä bataatit eivät käyttäydy ihan samalla tavalla, kuin ne viimevuotiset. Olen alkanut epäillä, että ostin sittenkin liian pienikokoiset yksilöt tätä idätystä ajatellen. Aivan kuin niillä ei riittäisi voimia uusien alkujen kasvattamiseen. Toinen bataatti onkin aivan alkutekijöissään, ei juuria, eikä muutakaan kasvua näkyvissä. Paitsi jos tihrustan oikein tarkasti, niin ehkä yksi minimaalinen lehdenalku on havaittavissa. 

Seuraavaksi onkin sitten multiin pano edessä. Laitan bataatin ruukkuun niin, että siitä jää mullan alle yksi kolmasosa tai enintään puolet. Voisin kokeilla tuon kasvamattomankin kanssa niin, että jos tökkäisen sen suoraan ruukkuun, niin muuttuisiko sen tilanne lainkaan. 

Kastelun kanssa kannattaa varoa liiallista märkyyttä, ettei mukula itse ala mädäntyä. Viime vuonna ainakin vihreiden osien kasvu oli reipasta, sitten kun siihen vaiheeseen tosiaan päästiin. Ja köynnöstähän tästä pitäisi tulla, joten lopullisen istutuksen kanssa kannattaa miettiä sijoittelua vähän sen mukaan. 

Vaihtoehtoina voisi olla amppeli, mutta silloin kannattaa ottaa huomioon, että mukula jää näkyviin versojen laskeutuessa alaspäin. Tai ylöspäin suuntautuva köynnös, jolloin mukaan täytyy laittaa tukea. Tämän voisi istuttaa myös mukaan johonkin asetelmaan tuomaan vihreyttä ja täytettä ja silloin muut kasvit ja kukat auttavat peittämään mukulaa. Kertokaahan, mitä muita vaihtoehtoja tulee mieleen!

Kevät

Tänään on minun kalenterin mukaan kevään ensimmäinen päivä. Maaliskuu. Nyt on aika aloittaa ahkera puuhailu ja kasvukauden valmistelu. Pienen varaslähdön olen jo ottanutkin, mutta maltoin silti odottaa vielä vähän. 



Kävin siis hakemassa talvisäilytyksestä kaikki viime kesän daalioiden ja muiden ruukkumukuloiden paketit. Jännityksellä nostin ne kellarista ylös ja avasin varovasti. Viime syksynä siis paketoin kaikki mukulat ilmavasti sanomalehtiin ja vein kellariin talvehtimaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein näin ja tiesin, että säilytyspaikka ei ole aivan optimaalinen. 

Avatessani paperikääreitä tunsin, että se oli kosteaa, mutta ei märkää. Päällekkäiset pakkaukset olivat edelleen suhteellisen ilmavasti toisiinsa nähden, mutta päätin silti heti, että seuraavan kerran erottelen pakkaukset toisistaan. 

Päällimmäiset mukulat näyttivät hyviltä ja ”normaaleilta”. Ainoastaan lukinliljan juuret näyttivät hieman kärsineiltä ja kevyesti homeisilta, mutta itse sipuli oli ihan napakka. Jännitys jatkuu siis edelleen sen osalta. Mutta muuten näyttää kyllä siltä, että kyllä tästä kevät saadaan alkamaan!