Ruusupenkkiä rakentamassa (eli kuinka vähennetään leikattavan ruohon määrää)

Yksi tavoite täällä pihalla on saada vähennettyä ”tyhjää” pinta-alaa mahdollisimman paljon. Kukkapenkkejä ja muita rakennelmia kehiin vain niin paljon, kuin mahdollista, jotta ruohonleikkuun kanssa ei joudu pulaan. Noh, tänään tämä tavoite nytkähti taas hieman eteenpäin, kun päätin perustaa pienen ruusupenkin jo pihalla kasvavan ruusun ympärille. 

Minulla ei ole mitään hajua siitä, minkälainen ruusu pihalla kasvaa, mutta eipä sillä nyt niin väliä olekaan. Kaupasta löytyi poistomyynnistä neljä äitienpäivänä myynnissä ollutta ruukkuruusua, nappasin neljä eriväristä mukaan. 

 
Tietysti kukkapenkki on reunustettava jollain, joten päätin hyväksikäyttää pihalta ja puupinon alta löytyneitä valkoisia tiiliä. Pyöreä muoto viehättää tällä hetkellä, joten penkistä tuli semmoinen. 

Ensin piti vähän mallailla kokoa. Ne pienet ruukkuruusut on mahdollista talvehdittaa, mutta koska se on epävarmaa, niin en viitsinyt kasvattaa penkin kokoa hurjasti alkuperäistä ruusua isommaksi. 

 
Sitten ei muuta kuin kaivamaan vaan reunusta ja ruusuille kuoppia. Laiska puutarhuri ei taaskaan jaksanut kaivaa maata sen enempää, joten seuraavaksi otin käyttöön ylijäämäpalat suodatinkankaasta. 

  

Mutta hei! Tämä onkin minunnäköinen puutarha, vähän vinksin vonksin ja sinne päin :D Kivireunukset ei ole suoria, kukat ei ole riveissä ja rikkaruohoja löytyy. 

 
Ja tässä siis lopputulos. Kuoriketta täytyy laittaa vielä vähän lisää, en ehtinyt avata uutta säkkiä, kun iski Ihmistaimen päikkäriaika. Ja ihan huomautuksena vielä sen verran, että puolet tästä työstä tuli tehtyä selässä roikkuva (kirjaimellisesti) uhma-, anteeksi, tahtoikäinen mukana. 

Ison ruusun lisäksi penkissä on siis neljä ruukkuruusua ja yksi jokin muu pieni ruusu, joka paljastui ruohotupsuja karsiessani. Ylläreitä kerrakseen! 

Advertisement

Maaperästä ja sen parannuksesta

Facebookin puolella olenkin jo pariin otteeseen laittanut kuvia kukkapenkkiprojektista. Nyt siistityn sisäänajon jatkeena olevalla nurmikaistaleella oli kukkapenkki, joka ei mielestäni oikein erottunut. Se rajoittuu pieneen rinteeseen, jonka päällä oli/on norjanangervopensaat. Toinen on jo kaivettu pois, toinen vielä nököttää paikoillaan. 

 
Osa kasveista näytti menestyvän hyvin, osa vaihtelevan oloisesti. Syysleimu näytti hyvältä, samoin tarha-alpit. Ne taitaakin olla ne vakkarimenestyjät missä vaan. Penkissä oli myös tyhjää tilaa ja hieman maanpintaa rapsuteltuani ymmärsin ehkä miksi. Maa-aines oli kuivaa ja pölisevää. Ei siis mikään mahtava aloitus tulevalle uudistukselle. 

  

Lähdin ensin kanttaamaan ja reunustamaan penkkiä, jotta työalueen rajat olisi selvillä. Kukkapenkin toisella laidalla on joku kaivo juuri vähän tiellä, rajasin sen ulkopuolelle. Sitten ladoin rajalle loput muurikivet ja laitoin Koiramäen Pajutallilta ostamani pajuaidat mukaan. 

  

Tänään projekti sai päätöksen, kun istuttelin penkkiin kaksi jouluruusua (toinen pihalta siirretty ja toinen messuilta ostettu), kulleron ja iiriksiä. Huomasin, että penkissä on kaksi (ilmeisesti) syyshortensiaa. Tietysti ongelma on edelleen siellä, nimittäin se kuiva ja hapertunut maa. Levittelin pitkin penkkiä pollen parasta antamaan vähän ravinteita ja sen päälle sanomalehtiä. 

 
Sanomalehdet ”hauduttavat” maata siellä alla ja tekevät madoille mahdollisuuden muodostaa minikomposti, kun ne tulevat möyrimään kakassa ja hajottamaan lehtiä. Samalla syntyy muhevampaa maata. Tämä on siis hätähousu- ja tee-se-itse -puutarhurin toimintatapa. Kaiken komeuden päälle tuli vielä kuorikate, pidättämään kosteutta tietysti. 

 
Ja siinäpä se. Takareunaan täytyy laittaa vielä vähän lisää kuorikatetta ja rinteeseen siirrän esikoita taistelemaan eroosiota vastaan. Yläreunan pajuaidan taakse tulee kaikki keijunkukat, kolme siellä jo on. Ja se koristeomenapuu. Ehkä. Ensimmäistä angervoa kaivaessani huomasin, että maa on todella kivistä ja matalaa, en tiedä saako sinne mitään kuoppaa tehtyä. 

Yrtit kasvamaan, eli kuinka hätähousu käyttää lavakauluksia

Tekninen tuki sai käsiinsä kasan lavakauluksia, joille tietysti heti löytyi käyttöä. Ensimmäiseksi nostin kaksi kaulusta kesäterassin viereen yrttipenkkejä varten. En malttanut/jaksanut/viitsinyt käsitellä niitä mitenkään, hätäinen kun olen. Se on sitten varmaan edessä vuoden päästä… Ajattelin siistiä niiden ulkonäköä laittamalla ulkopintaan juuttikangasta tai vastaavaa. 

 
Pohjustin maanpinnan paksulla kerroksella sanomalehtiä, jotka kastelin. Ne saavat jäädä sinne muhimaan ja houkuttelemaan matoja. 

  

Sitten vaan multaa kehiin ja istuttamaan! Myöhemmin heitän päälle vielä kuorikatetta vähän pitämään kosteutta aloillaan. 

  

Siellä on jo yksi ruohosipulitupsu. Se on vanhasta pihasta tuotu, ja sitä voin syyttää hätäilystä. Se oli pakko saada jo kunnon multaan, ennenkuin se olisi kupsahtanut odottaessa. Toiseen laatikkoon ilmestyi kuvien ottamisen jälkeen kaupasta ostettu basilika. Tänään kaupasta tarttui mukaan timjami, sitruunamelissa ja viinisuolaheinä. Tästä viimeisestä olen edelleen vähän hämmennyksissäni, se tosiaan on talvehtinut vanhassa pihassa ja kasvaa siellä nyt kovalla kohinalla. 

Vielä laitan penkkeihin tilliä, rosmariinia, oreganoa ja salaatteja. Ainakin. Uudesta pihasta löysin penkin, jossa kasvaa persiljaa, joten siirrän ne vain tänne. Mietiskelin, että toinen laatikko voisi olla monivuotisille yrteille ja toinen yksivuotisille. Vinkkejä saa lähettää, että onko jotain kokeilemisen arvoisia kasvatettavia!