Kevätpenkkiä puuhaamassa


Näin syksyisin tuo ikkunan alla oleva yrttipenkki näyttää aika ankealta. Kohta se tietysti peittyy lumen alle, jolloin tilanne vähän siistiytyy, mutta ajatukset ovat jo jossain muualla. 

Nyt, kun tuo kasvihuone on valmis, ajattelin siirtää ainakin osan yrteistä kasvamaan sinne. Ne yksivuotiset ja muut vähän ulkoilmalle ”aremmat”. Eli toinen laatikko noista jäisi vähän tyhjäkäynnille. Toisessa laatikossa on monivuotisia yrttejä, joiden ajattelin antaa olla tuossa. 

Mutta mitä sitten tuohon tyhjenevään laatikkoon? Koska se on tuossa silmien alla, niin jotain kivaa silmäniloa tietysti. No, päätin sitten laittaa kaikki loput kukkasipulit sinne. Ensin ne kukkivat keväällä ja sitten siihen voi siirtää kesäkukkia. 


Taakse ripottelin sekaisin erilaisia tulppaaneja. 

Lajikkeina ovat ’Queen of the night’, ’Lasting Love’, ’Exotic Emperor’ sekä musta ja valkoinen papukaijatulppaani. Näiden lisäksi on vielä triumfitulppaanisekoitus. 

Seuraavaksi tuli riveittäin kahta narsissia, valkoisia balkaninvuokkoja (’White Splendor’) sekä kruunuvuokkosekoitus ’De Caen’ (vaikka näiden vuokkojen talvehtiminen on siis epätietoisuuden varjostama), helmilijoja, krookuksia, lehtolaukkaa ja keltalaukkaa. 

Tarkemmin ajateltuna, ei tämä nyt niin kevätpenkki olekaan. Heh, vuokot (jos ne nyt selviää) kukkivat pitkälle kesään, lehtolaukka kukkii kesällä, keltalaukkakin loppukeväästä. Pitäisiköhän muuttaa tuo otsikko muotoon ”Ylläripenkkiä puuhaamassa”. Syytän imetysdementiaa!

Sulan maan aikaan


Öh. Kävin postissa. Siellä oli jotain paketteja. Kasvipaketteja. 

Klikkasin ihan epähuomiossa itseni Viherpeukaloiden Villien viikkojen tarjouksiin ja hups vaan sieltä tarttui jotain mukaan. 

Satuin huomaamaan siellä parit hedelmäpuut tarjouksessa, niin ajattelin vielä yrittää istuttaa. Tilasin pensaskirsikan (’Latvian Matala’) ja luumun (’Victoria’). Molempien pitäisi olla itsepölytteisiä, joten yhdet riittää. Luumulla on täällä jo yksi kaveri ja sitten nuo kriikunat lisäksi, eli siitä ainakin pitäisi satoa saada. Kirsikka on nyt vielä ainakin itsekseen. 

Hyötytarhaan saapui myös sisarherukkapensas, jossa on musta ja vihreä marja samassa pensaassa. Tulin taas ajatelleeksi vähän jälkikäteen, mutta toivottavasti nyt kaksi välivuotta mustaherukkapensaissa olisi tehnyt jotain konkreettista äkämäpunkkien katoamisen suhteen. Täytyy vaan keväällä olla kärppänä silmujen kanssa!

Perennojakin tilasin ”pari”. Oli muun muassa hyvä tarjous elefanttiheinästä, pakettiin kuului kolme astiatainta. Mielessäni kuvittelin jo isoja pöheitä pensaita, paketin avaus palautti takaisin maanpinnalle :D No, eiköhän ne siitä vielä kasva. Loput perennat tulivatkin sitten ylläripakettina. En itse saanut valita perennoja, vaan Viherpeukalot koostivat paketin puolestani. Kuusi eri lajia, jokaisesta kolme astiatainta. 

Ensin paljastin paketista jalopähkämöä. Pieni pettymys, koska sitä minulla on jo, mutta toisaalta, nyt saan nopeammin tiheää kasvustoa aikaiseksi. Seuraavaksi paketista tuli tarhakeijunkukka ’Fire Chief’. Tämä oli mukava yllätys, hyvä lisä entisten lisäksi. Kolmas taimi oli päivänlilja ’Catherine Woodbury’. Sekin sopii oikein hyvin, on väritykseltään samantapainen kuin kesällä istutettu ’Janice Brown’, täydentävät siis toisiaan. 

Neljäs taimi oli syysleimu ’Orange Perfection’, ihanan hehkuvan punainen väritys! Viides taimi oli jalokurjenpolvi ’Tiny Monster’. Tämä sopii oikein hyvin perennapuutarhaani, tänä kesänä on tullut keräiltyä erilaisia kurjenpolvia useampiakin. Ja viimeisenä taimena oli minulle uusi tuttavuus, sininen italiankello. Se sopii kivikkopuutarhaan ja reunuskasviksi, eli juuri ensi kesän puuhiin. 

Eli kannatti ottaa riski ylläripaketin kanssa. Olen kerran aiemminkin tilannut vastaavan paketin, silloin kuusi vuotta sitten ensimmäiseen omaan pihaan. Silloinkin olin tyytyväinen, joten varmaan tulee joskus tilattua taas. 

Nyt kaikki kasvit ovat valeistutuksessa odottamassa kevättä ja uusia kukkapenkkejä. Talven aikana olisi tarkoitus tehdä tarkempia suunnitelmia pihan suhteen, jotta jatkossa voisi vaan toteuttaa. Sitä odotellessa!

Lumipaniikki! Eli talvisuojauksesta

Tänä aamuna minulta pääsi epäuskoinen naurahdus, kun luin Facebookista julkaisuja lähialueelta, joissa ilmoitettiin yöllä ja aamulla sataneen lunta. Ilmoitusten lisääntyessä oli pakko mennä ulos tarkistamaan, koska maassa nyt ei tietysti näkynyt mitään. Ja niinpä sain itsekin katsella hienoisen jäähileen leijumista taivaista alaspäin. Paniikki!

Puutarhan laittaminen talviteloille on vielä auttamattomasti kesken. Olen vielä ostellut muutamia taimiakin, kun on sattunut kohdalle puutarhamyymälöiden loppuunmyynneissä. Valeistutuksessa on jo ruuhkaa. Ja vielä on viimeinen paketti tulossa postiin… en ole jotenkin sisäistänyt, että on lokakuu. 


Kävin hakemassa säkin puutarhan talvisuojaa, koska olen taimihuumassani ostanut myös jotain suojattavaa, vaikka tähän asti periaatteenani on ollut, että jos joku kasvi ei selviä, etsin jonkun, joka selviää. Nyt kuitenkin ajattelin varmistella kärhöjen selviytymistä, jos vaikka sattuisi tulemaan samanlainen talvi, kuin viimeksi. 

Taimistolta on eksynyt mukaani yksi sinisade, joka vaatii suojauksen myös näin etelässä. Mietin myös japaninvaahteran suojausta, mutta en ole ihan varma, onko se kuitenkin lehvästö, joka on enemmän vaarassa. Muita suojattavia voisi olla köynnösruusu, pensasruusu sekä viimeisessä taimitilauksessa tulevat hedelmäpuiden alut. Siitä tilauksesta myöhemmin lisää. 


Ulkona olleita huonekasveja kävin myös pelastamassa ruukkuihin. Pelargonia (joka vielä kukkii) ja kiinanruusu ovat ruukkuihin asetuttuaan valmiita tulla sisälle. Kiinarissakin on pari nuppua jo valmiina. Ajattelin myös yrittää verenpisaroiden talvettamista, nekin ovat vielä täydessä kukassa:


Sisään täytyy nostaa myös kallat, begoniat ja sitruunapelargonia varjolaatikosta. Kyllähän tässä hommaa vielä tosiaan riittää!

Sipulileikki

On tullut hamstrattua kukkasipuleita. Vielä kun ehtisi saada ne maahan asti. Junioritaimella ei ole vielä kunnon päivärytmiä, niin en voi luottaa mihinkään päikkäreihin, joiden aikana ehtisi tehdä puutarhahommia. 

Tänä vuonna hankin sipulini Lidlistä, en vain saanut pidettyä näppejäni erossa ruokaostoksilla käydessäni. Vaikka läheisellä taimistolla olisi ollut hypisteltäviä sipuleita laareittain. 


Eilen sain sentään aloitettua hommaa vähän. Laitoin maahan hollanninkurjenmiekkasekoituksen. Ihmettelin hiukan, kun ne olivat tosiaan sipuleita. Olen aina ennen tavannut vain mukulasta tai paksusta juurakosta kasvavia kurjenmiekkoja. Illalla asia alkoi vaivata sen verran, että piti alkaa googletella asiaa. Suoria ohjeita en löytänyt, mutta semmoiseen tietoon törmäsin, että juuri tämä lajike ei selviäisi talvea maassa, vaan ne sipulit pitäisi talvehdittaa daalioiden tapaan sisällä. Jes. Nostohommiin siis…

No sitten laittelin myös kruunuvuokkojen mukuloita. Vuokkoja on nyt erilaisia, kun ajattelin uudistaa kevätkukkijoita tuossa syreenin alla. Ehdin saada puolet pussista maahan, ennenkuin Junioritaimi heräsi ja homma keskeytyi. Mikä oli ehkä ihan hyvä, kun tuossa kurjenmiekkakuukkeloinnin yhteydessä tutkailin myös näitä kruunuvuokkoja, eikä nekään selviä talvea maassa… huoh, en tiedä jaksanko nostaa ylös. 

Tuota ukkolaukkaa en googletellut, mutta sitäpä en vielä maahan saanutkaan. Mutta sen pitäisi siellä kyllä selvitäkin. 

Että tämmöinen sipulileikki tällä kertaa! Katsotaan, milloin ehdin suorittamaan osan kaksi ja paljonko silloin pitää perua tekemisiään :D

Kesästä syksyyn

Loppukesällä on tapahtunut paljon. Myös puutarhan ulkopuolella, siksi on ollut hieman hiljaista blogirintamalla. 


Syntyi vauva, Junioritaimi. Hänen kanssa on vietetty aikaa ja toisella kädellä välillä yritetty puutarhuroida. Yritin rauhoittaa pihahommia, mutta kasvihuonetta piti vähän tarkkailla ja hoidella, satuin saamaan käsiini paljon istutettavia asioita, valepenkkejä piti muokata. Asioita vaan tapahtui!


Satokausikin tuli, piti kerätä marjoja ja sieniä, onneksi niitä löytyi ihan tontin rajoilta, ettei pidemmälle tarvinnut lähteä. Puutarha on jo vähän näyttänyt, mihin kaikkeen siitä on, kun vaan vielä kohennetaan. 


Kasvihuone tuli ja nyt valmistaudutaan talveen, vähän jännittää. Mutta odotan kyllä ensi kevättä jo innolla! Miten mahtaa käydä, ja sorrunko heti liikainnostukseen, tai hukunko esikasvatukseen, mitä en taaskaan aio tehdä…


Kesän aikana en paljoa pystynyt, kuin vaan kävellä ympäri pihaa, miettimässä ja suunnittelemassa. Ideoita on nyt aivan valtavasti! Niitä täytyy ihan oikeasti alkaa laittaa paperille. Piha täytyy mitata kunnolla, jotta voin talven aikana tehdä tarkat piirrokset tulevista kukkapenkeistä ja vesiaiheista, poluista ja kasvimaasta. Ja sitten on vielä yksi juttu…


Pihan koristelu saa ihan uuden vaihteen päälle, kun kaivan tuolta varastosta esiin siellä lojuvat betonisäkit… askarteluohjeita siis luvassa!

Vielä on kuitenkin syksyä jäljellä, sipulitkaat eivät ole vielä maassa, joten pysykäähän kuulolla, ei tämä tähän lopu!