Olkiperunoiden nosto

No nyt päätin viimein kurkata olkien keskelle. Olin aiemmin jo katkonut perunoilta varret, jotta niiden kuori paksuuntuisi ja kestäisi paremmin käsittelyä. 


Alkukesästä näytti tosiaan siltä, että kylmyys teki tepposet ja perunasadon voisi unohtaa. Mutta lopulta varsia alkoi nousta ja pari kukkaakin ilmestyi siihen mennessä, kun varsia katkoin. 


Ryhdyin siirtelemään olkia ja ensin en löytänyt mitään muuta kuin vanhat siemenperunat. Sitten vähitellen aloin bongailla oikein puhtaita ja vaaleita perunoita osittain maahan hautautuneina. Keräsin oljet kokonaan pois ja aloin sormin kuopimaan maanpintaa. Ja tosiaan, sieltä alkoi putkahdella esiin perunaa. 


Kahta väriä nousi ylös (Siikli ja Mozart) ja sitten joitakin kaksivärisiä pottuja, joiden nimeä en edelleenkään muista. Paljon erikokoisia perunoita, mutta kuitenkin ihan hyvänkokoisia. Tosi siistejä, ei rupisia tai muuten epämääräisiä. 


Tässä sama satsi pestynä ja punnittuna. 2,7kg hyvää syötävää, vain pari vihertävää, liian pinnassa ollutta pottua. Tuossa näkyy hyvin ne kaksiväriset perunat. Siiklit pääsivät heti kattilaan porisemaan, hyviä olivat!


Ja tässä loput Siiklit lähdössä toiselle kierrokselle paistinpannun kautta. Hyvin näkee leikkauspinnoista, että laatuperunaa sieltä nousi. 

Sitten ilmainen vinkki kaikille nurmikkorikkisten tai nurmikolle leviävän sammalen kanssa taisteleville! Laitoin perunat siis suoraan maan päälle, en käsitellyt pintamaata mitenkään. Siihen oljet päälle ja koko komeus oli kolmisen kuukautta paikoillaan. Nyt, kun siirsin oljet pois, alta paljastui ruohoton, rikkaruohoton sekä sammaleeton alue, jonka madot ja muut lahottajat olivat möyhineet muhevaksi. Se olisi valmis pinta kylvää vaikka nurmikkoa. 


Mielestäni aika nopea tapa päästä eroon ei toivotusta kasvustosta. Kuvassa näkyy irtoroskaa, joita pienet apulaiseni levittivät seilatessaan perässäni nostohommissa. Ja nämä käytetyt oljet on mahtavaa maanparannusainetta tai kompostinkäytettä. Tämä viljelytapa menee minulla ainakin jatkoon!

Advertisement

Suuruudenhulluutta

Olen löytänyt jotain suurta.

Yksi asia, mitä yritän puutarhaan luoda, on tasot. Alataso, keskitaso ja ylätaso. Koska tonttimme on periaattessa tasamaata, vain hieman loivasti viettävää rinnettä, niin siihen tuo syvyyttä eri korkeuksilla olevat kasvit. Silmäkarkkia joka suuntaan.

Ylätaso on tietysti puut, joita tontilla kasvaa ihan kiitettävästi. Ja alataso on maanpinta ja sitä lähellä olevat kasvit, perennat ja kukat pääasiassa. Mutta keskitaso onkin se hieman mietintää aiheuttava kerros. Pitäisi olla jotain nurmen ja puiden latvusten välissä. Tähän mennessä olen luonut keskitasoa köynnöksillä, joita kiipeää puita vasten tai korkeissa köynnöstuissa. Mutta ei se oikein riitä. Tarkoitus on myös hävittää nurmialaa mahdollisimman paljon.

Erilaiset pensaat nousevat melko hyvin keskitason korkeuksiin. Syreeni on hyvä esimerkki, jasmikkeet myös. Mutta vaihtelua puuvartisiin olisi kiva saada. Alkuvuodesta silmiini pisti jokin puutarharyhmän keskustelu, jossa joku mainitsi jonkun minulle tuntemattoman kasvin nimen. Silloin aina googletan ja opettelen uutta ja tällä kertaa se johti uutuuden metsästykseen.

Kuulin siis jättigunnerasta (Gunnera manicata), joka on raparperia muistuttava jättikokoinen ruohovartinen kasvi. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, eli tykkää lämpimästä ja kosteasta, joten täällä sille on vähintään haasteelliset olosuhteet. Suomeksi en ole löytänyt paljoakaan tietoa kyseisestä kasvista. Englanniksi sen verran, että se taitaa ”nauttia” siellä puutarhakarkulaisen asemasta.


Talvisuojaus on siis tarpeen ja kostea maaperä olisi otollinen. Noh, uskoakseni pystyn luomaan kohtuuhyvät kasvuolosuhteet, mutta homma meinasi tökätä siihen, etten löytänyt kasvia mistään. Ja sitten lopulta sattumalta törmäsin kolmeen taimeen Vantaan Viherpajalla. Ostin vain yhden, että jos joku on kiinnostunut, niin kannattaa sieltä kysellä.


Ja sitten pieni pyyntö: jos jollakulla olisi tietoa tai kokemuksia jakaa tästä kasvista, niin otan mielellään kaiken informaation vastaan! Voi kommentoida tänne blogiin tai Taimimaailman Facebookissa, siellä voi myös lähettää yksityisviestiä. Kiitos kaikista vinkeistä jo etukäteen!