Huonekasvien kevätsiivous

Viime viikonlopun pyörähdys Plantagenissa laittoi miettimään huonekasvien tämän hetken tilannetta. Etelä-Suomen hiihtolomaviikko on yleensä ollut minun perinteinen kevätkauden esivalmisteluviikko, jolloin olen vaihtanut multia, laittanut siemeniä esikasvatukseen, hoitanut huonekasvien ongelmia ja ehkä ostanut jotain uutta.

Nyt olen hidastellut asian kanssa, kun on ollut näitä kovia pakkasia ja koko ajan uhkaillaan lisää hyytävillä ilmoilla. Mutta lisääntyvä auringonvalo pakottaa hieman miettimään asiaa!

Pölyt lehdillä erottuvat vähän liiankin hyvin…

Huomaatko eron?

Leikkelin kuivuneita lehtiä pois, aloitin lannoitekastelun ja tarkistelin ruukkujen multatilannetta. Osa tarvitsee vain lisäyksen, mutta parin viikon päästä täytyy tehdä myös ruukunvaihtoja.

Yksi varma kevään merkki on se, että palmuvehkat työntävät uusia kasvuja.

Samalla ne myös kuivattavat yhden tai kaksi oksaa vaihdossa pois, joten ihan kovasti kasvi ei pääse turpoamaan. Ainoa ongelma on se, että kuivuneista varsista jää tappi pystyyn, jotka vähitellen täyttävät ruukkua.

En ole oikein varma, että kannattaisiko nämä leikata kokonaan pois vai mitä. Tähän kuvassa näkyvään ruukkuun tuli kolo, kun huomasin, että yksi juurakonpala heilui melkein irti.

Siinäkin oli vanhoja kuivuneita tappeja, sekä yksi melko nuori lehtivarsi.

Taidan laittaa tämän omaan ruukkuun ja aloittaa kolmannen palmuvehkan kasvatuksen.

Kellotulilatva on mielenkiintoinen tapaus. Helmikuun alkupuolella (muistaakseni) mainitsin, kuinka tämä on kukkinut ostohetkestään asti ja vasta silloin oli havaittavissa pientä nuupahtamista. Noh, tämä päättikin lähteä uusintakierrokselle. Sitä mukaa, kun joitakin kelloja nuupahteli, toisaalta niitä tuli aina lisää. Eli kukinta jatkuu nyt yhtäjaksoisesti jo kolmatta kuukautta.

Anopinhampaasta irtosi myös yksi ihan terve lehti, taidanpa kokeilla tästäkin ”pistokkaasta” uuden yksilön kasvatusta. Kiinanruususta pitäisi myös kohta ottaa pistokkaita, alkaa kasvi harottaa jo vähän siihen malliin.

Kyllähän tätä lehtiroskaa tuli loppujen lopuksi puolikkaan ämpärillisen verran, vielä rönsyliljasta ja vehkastakin kun irrottelin kuivuneita lehtiä. Tuo jälkimmäinen käyttäytyi tämä talvena kyllä normaalia oudommin, ainakin tuon lehtien kuivattamisen osalta.

Mutta eiköhän tämäkin taas tästä, kyllä se kevät sieltä vielä tulee, siemenpussit jo rapisee!

Mainokset

Esikasvatus vesiviljelyssä

Sain viime syksynä lahjaksi Tregrenin Genie sisäpuutarhan, jossa ensin pidin yrttejä vesiviljelyssä kaupasta oston jälkeen, mutta myöhemmin päätin kokeilla siementen idättämistä vesiviljelyllä. Täytin kasvatussäiliön kosteutta pidättävällä Seramis-savirouheella ja heitin sekaan punabasilikan, suippopaprikan ja jonkun pikkuchilin siemeniä.

Basilikat itivät nopeasti, ihan parissa päivässä. Sirkkalehtiä ilmestyi joka päivä lisää näkyviin.

Sitten noin viikon päästä kylvöstä myös paprikat alkoivat itää, chilit antoivat vieläkin odotuttaa itseään. Mutta sitten tuli pysähdys. Hyvässä kasvussa olleet basilikat vain lakkasivat kasvamassa ja muutama jopa kuihtui tai näivettyi paikoilleen. Parin päivän päästä sama kävi parille paprikanalullekin. Mietiskelin, että mikäköhän tässä nyt oli vikana ja päättelin, että vesiviljelyssä ehkä ravinteiden tarve tulee esiin hieman aiemmin, kuin kylvömullan kanssa. Joten heitin veteen vesiviljelyyn tarkoitetun ravinnepussin.

Ja kappas! Parin päivän päästä kasvu jatkui taas. Basilikat ovat edelleen hidaskasvuisia ja suurin osa edelleen sirkkalehtivaiheessa, mutta paprikat innostuivat todella.

Ne rehevöityivät ja vahvistuivat hyvin. Basilikojen kohdalla veikkaan, että tällä hetkellä ongelman aiheuttaa lämpö, tai paremminkin sen puute. Kohtapuoliin nostelen tuosta nuo paprikat multapotteihin ja sitten kokeilen versojen idättämistä. Ehkä auringonkukkaa, retiisiä, hernettä. Basilikoja kokeilen sitten kesällä kasvihuoneessa uudestaan.

Kauniita talvipäiviä

Aurinko on ryhtynyt näyttäytymään hieman useammin taivaalla ja lumihanget kimaltelevat loisteessa. Kasvihuone on kuurankukkien peitossa, ovi melkein jäässä ja kaikki ruukut piilossa. Mieli tekisi silti jo päästä hommiin.

Välillä aurinko lämmittää jo niin, että lumi joutuu hieman luovuttamaan otteestaan ja antamaan lämmölle periksi. Mutta ei kuitenkaan vielä ihan tarpeeksi.

Pihan hangilla näkyy erilaisia jälkiä. Rusakko pyörii edelleen pihapiirissä, kauriit kävelevät etsiskelemässä syötävää, olivat jopa yrittäneet päästä lintujen ruokintalaudalle.

Joku pöhkö puutarhuri kiertelee ympäri pihaa haaveilemassa ja odottamassa. On tämä rankkaa!

Istutushimo iskee!

En pystynyt pitkittämään istutushimon iskemistä enää pidempään, oli pakko päästä kaivelemaan. Mutta sen verran onnistuin hillitsemään, etten tehnyt itselleni mitään, koska tällä hetkellä ei ole tarpeeksi tilaa.

Tein pienen kevätistutuksen lahjaksi johon kävin hakemassa kasvit läheiseltä taimistolta. Ostin yhden valkoisen kevätesikon, pienen ruukullisen helmililjoja sekä lankaköynnöksen. Mukaan tarttui vielä parit koristeet, punaisia sydämiä, yksi harmaa sydän ja pajupallo.

Istuttelin ne pyöreään sinkkiruukkuun, jossa lankaköynnös ja esikko voivat viihtyä pitkäänkin. Helmililjat voi kukinnan jälkeen vaihtaa vaikka johonkin muuhun.

Sainpahan ainakin vähän sormien syyhyä häviämään! Kovasti tekisi jo mieli päästä tekemään enemmänkin, mutta jos nyt vielä yrittäisi malttaa, kun ei tuosta maaliskuusta osaa sanoa vielä mitään. Ja mietin nyt siis säiden puolesta, kun juuri menneellä viikolla luin uutisen, että kylmä ilma jää pyörimään tänne pohjolaan vielä pitkäksi aikaa. Ei lupaa hyvää esikasvatuksia ajatellen, ainakaan minulle, kun sitä tilaa ei todellakaan ole koulia mitään isoa määrää.

Mutta silti, kevättä kohti ollaan menossa!

Jotain ihan muuta

Kuinka moni tunnistaa tämän?

Kävin pyörähtämässä Vantaan Viherpajalla ja siellä sattui silmiini uutuus (?), johon en ainakaan itse ole aiemmin törmännyt. Eihän sitä nyt tietenkään voinut sinne jättää! Joko olet heittänyt arvauksen ilmaan?

Kyseessä on kellotulilatva ’Magic bells’. Tämä on aika näyttävä tapaus, korkeutta ruukun pinnasta on noin 60 senttimetriä ja leveyttäkin parikymmentä.

Ostohetkellä (välipäivinä) kasvi oli täydessä kukassa ja sitä on jatkunut tähän hetkeen saakka. Nyt vasta on muutamassa kellossa huomattavissa pientä nuupahtamista, mutta kyllä tämä varmasti tässä porskuttaa vielä pari viikkoa. Uudelleenkukittamisen pitäisi olla sekä mahdollista, että helppoa. Se jää vielä nähtäväksi.

Kukan korkeus on hyvin havaittavissa vieressä kasvavaan avokadoon verratessa. Nämä yhdessä muiden korkeiden huonekasvien kanssa muodostavat sopivan kasviverhon olohuoneen ikkunalle, ei tarvitse verhoja ollenkaan!

Hauska tapaus tämä kyllä on, sitä ei käy kieltäminen. Ja hyvin on säilynyt ikkunalaudalla, jonka alla on patteri ja samassa huoneessa takka. Kastelun olen pitänyt niukkana, koska valoakaan ei vielä niin ole saatavilla. Vielä en ole päättänyt siirränkö kukan kesäksi ulos, katsotaan sitä sitten myöhemmin.

(Pakko lisätä tähän loppuun, että kun googletin tätä kukkaa ostohetken jälkeen, ensimmäinen tulos oli joku Plantagenin linkki, jossa tämä kukka oli vuoden 2016 trendikkäimpien kukkien listalla :D Sehän sopii, Taimimaailmassa ollaan aina kukkatrendeissä mukana! Ehkä pari vuotta muiden jälkeen, mutta kuitenkin mukana!)

Loppiaishommia

Loppiaisviikonloppuna aukeni pitkästä aikaa lyhyt aikaikkuna, jolloin ehdin taas mietiskellä puutarhahommia ja oikeasti myös tehdäkin jotain. Loppusyksyn töihinpaluun jälkeen on ollut hiukan tiukkaa sovittaa pimeisiin iltoihin tai sateisiin viikonloppuihin mitään muuta kuin kotihommia ja lepoa.

Mutta nyt tosiaan jo aamusta alkaen päivä lähti mukavasti liikkeelle. Taivas kajasti valoa, oli poutaa ja pilvetöntä, muistin auringon olemassaolon.

Edellisessä kirjoituksessa kerroinkin valkosipulien istutuksesta, mutta ei päivän puutarhahommat siihen jääneet. Ihan loppusyksystä sain ystävältä etuaikaisen joululahjan: neljä ruusuntainta ja pari perennaa. Ajan puutteen vallitessa huolehdin hieman, että miten ehdin saada ne turvaan talvelta. Päätin, että en istuta taimia ollenkaan vaan hautaan ne talviturpeeseen horrostamaan.

Noh, koska pakkasta ei tullut, en voinut vielä laittaa niitä turpeeseen, ettei mitkään ikävät taudit jää muhimaan kosteaan multaan. Ruusut ovat odottaneet kärsivällisesti ja jopa yrittäneet työntää uusi lehtiä. Nyt kuitenkin oli pakkasta luvassa pidemmäksikin aikaa, joten valmistelin ne nukkumaanmenoa ajatellen.

Laitoin ruusupurkit makuulle yhteen kasvilavaan, jotta maan läheisyys suojaa niitä enemmän, kuin pystyasennossa. Sitten jätin ne odottelemaan seuraavan yön pakkasia, jotta saisin laitettua turpeen päälle.

Viimeisenä hommana lähdin taas kokeilulinjalle. Syksyllä ostamani Tregrenin yrttikasvatusalusta pääsi uusiin hommiin siemenlauttana. Ajattelin kokeilla onnistuisiko alustalla idätys ja/tai vesiviljely.

Laitoin ruukkuosan täyteen Seramis-savirouhetta, jonka kastelin valmiiksi. Sitten ripottelin yhteen nurkkaan punalehtisen basilikan siemeniä, toiseen kaupan suippopaprikasta otettuja siemeniä ja kolmanteen jonkun pienen ja miedon chilin siemeniä. Siirtelin rouhetta niin, että siemenet jäivät hieman pinnan alle. Pienellä jännityksellä jäin odottamaan. Ja kas! Tänään huomasinkin savirouheen seassa jotain uutta:

Basilika on itänyt! Vuoden ensimmäiset sirkkalehdet bongattu!

Tästä on hyvä jatkaa.

Vähän erilainen sipulileikki

Viime syksynä kävin tavalliseen tapaani kukkasipuliostoksilla. Mutta ostosten jälkeen sipulit eivät päässeetkään maahan. Syksy jatkoi märkää etenemistään ja alkoi epäilyttää, että olisiko kaikki ihan hukkaan heitettyä, jos laittaisin ne jatkuvasti märkänä pysyvään maahan.

Tietysti hyvin läpäisevä kukkapenkki olisi turvallinen paikka, mutta silti aloin epäillä. Enkä istuttanut sipuleita. Kukkasipulien lisäksi minun oli tarkoitus kokeilla vähän toisiakin sipuleita. Pitkään olen jo mietiskellyt valkosipulin kasvattamista, mutta en ole päässyt asiassa vielä eteenpäin. Ei ole ollut kunnon paikkaa talvivalkosipuleille ja epäilytti, että ehtiikö näinä nykyisinä kesinä mitään kasvaa keväällä laitettuna.

Joten päätin kokeilla jotain muuta. Laitan kaikki tulppaanit, vuokot, laukat ja narsissit, joita syksyllä ostin, ruukkuihin nyt alkuvuodesta. Juurrutan niitä viikon verran ja sitten vien kasvihuoneeseen suojattuun kylmäkäsittelyyn. Ja sitten tuon ne sisälle tai terassille ja hyödän ne kasvuun. Näin saan kevään kukkaloistoa vähän aikaisemmin! Tästä kerron myöhemmin lisää, nyt siihen toiseen sipuliasiaan.

Märän syksyn vuoksi en lähtenyt kokeilemaan niitä valkosipuleitakaan, vaikka nyt olisi ollut sopiva paikkakin. Aikatauluissakin oli semmoista tiukkuutta, että hyvin muistaa, miksi näitä aikoja sanotaan ruuhkavuosiksi. Jouluna ja uutena vuotena meinasi löytyä aikarako, mutta silloin osui kohdalle muutamia pakkaspäiviä, joten homma jäi edelleen jonoon. Mutta nyt!

Maa on edelleen sula, löytyi aikaa ja tilaisuus. Täysin kokeilumetodilla edetään, edes lajike ei taida olla mikään huippu. En edes tiedä mikä se on. Kovasti ei ole ollut aikaa edes tutustua teoriassa valkosipulin viljelyyn, mutta pakko oli kokeilla.

Lavakaulukseen upotin noin viitisenkymmentä kynttä. Päällä on olkikate, joka hieman eristää ja suojaa ja lopuksi vielä päällystin koko kauluksen lumikokkareilla, koska ilmeisesti ensi yönä täällä etelässäkin mennään pakkasen puolelle. Jospa ne nyt siellä hetken ehtisivät juurtua, ennenkuin tännekin se routa tulee.

Ja sitten vain odotellaan! Se sopii minunkin aikatauluihin. Vinkkejä valkosipulin kasvatukseen otetaan vastaan, ensi syksynä aion kokeilla uudestaan, jos tämä menee ihan vihkoon, ja silloin haen myös kunnon istukassipulit.