Vähän erilainen sipulileikki

Viime syksynä kävin tavalliseen tapaani kukkasipuliostoksilla. Mutta ostosten jälkeen sipulit eivät päässeetkään maahan. Syksy jatkoi märkää etenemistään ja alkoi epäilyttää, että olisiko kaikki ihan hukkaan heitettyä, jos laittaisin ne jatkuvasti märkänä pysyvään maahan.

Tietysti hyvin läpäisevä kukkapenkki olisi turvallinen paikka, mutta silti aloin epäillä. Enkä istuttanut sipuleita. Kukkasipulien lisäksi minun oli tarkoitus kokeilla vähän toisiakin sipuleita. Pitkään olen jo mietiskellyt valkosipulin kasvattamista, mutta en ole päässyt asiassa vielä eteenpäin. Ei ole ollut kunnon paikkaa talvivalkosipuleille ja epäilytti, että ehtiikö näinä nykyisinä kesinä mitään kasvaa keväällä laitettuna.

Joten päätin kokeilla jotain muuta. Laitan kaikki tulppaanit, vuokot, laukat ja narsissit, joita syksyllä ostin, ruukkuihin nyt alkuvuodesta. Juurrutan niitä viikon verran ja sitten vien kasvihuoneeseen suojattuun kylmäkäsittelyyn. Ja sitten tuon ne sisälle tai terassille ja hyödän ne kasvuun. Näin saan kevään kukkaloistoa vähän aikaisemmin! Tästä kerron myöhemmin lisää, nyt siihen toiseen sipuliasiaan.

Märän syksyn vuoksi en lähtenyt kokeilemaan niitä valkosipuleitakaan, vaikka nyt olisi ollut sopiva paikkakin. Aikatauluissakin oli semmoista tiukkuutta, että hyvin muistaa, miksi näitä aikoja sanotaan ruuhkavuosiksi. Jouluna ja uutena vuotena meinasi löytyä aikarako, mutta silloin osui kohdalle muutamia pakkaspäiviä, joten homma jäi edelleen jonoon. Mutta nyt!

Maa on edelleen sula, löytyi aikaa ja tilaisuus. Täysin kokeilumetodilla edetään, edes lajike ei taida olla mikään huippu. En edes tiedä mikä se on. Kovasti ei ole ollut aikaa edes tutustua teoriassa valkosipulin viljelyyn, mutta pakko oli kokeilla.

Lavakaulukseen upotin noin viitisenkymmentä kynttä. Päällä on olkikate, joka hieman eristää ja suojaa ja lopuksi vielä päällystin koko kauluksen lumikokkareilla, koska ilmeisesti ensi yönä täällä etelässäkin mennään pakkasen puolelle. Jospa ne nyt siellä hetken ehtisivät juurtua, ennenkuin tännekin se routa tulee.

Ja sitten vain odotellaan! Se sopii minunkin aikatauluihin. Vinkkejä valkosipulin kasvatukseen otetaan vastaan, ensi syksynä aion kokeilla uudestaan, jos tämä menee ihan vihkoon, ja silloin haen myös kunnon istukassipulit.

Mainokset

Sipulileikki

On tullut hamstrattua kukkasipuleita. Vielä kun ehtisi saada ne maahan asti. Junioritaimella ei ole vielä kunnon päivärytmiä, niin en voi luottaa mihinkään päikkäreihin, joiden aikana ehtisi tehdä puutarhahommia. 

Tänä vuonna hankin sipulini Lidlistä, en vain saanut pidettyä näppejäni erossa ruokaostoksilla käydessäni. Vaikka läheisellä taimistolla olisi ollut hypisteltäviä sipuleita laareittain. 


Eilen sain sentään aloitettua hommaa vähän. Laitoin maahan hollanninkurjenmiekkasekoituksen. Ihmettelin hiukan, kun ne olivat tosiaan sipuleita. Olen aina ennen tavannut vain mukulasta tai paksusta juurakosta kasvavia kurjenmiekkoja. Illalla asia alkoi vaivata sen verran, että piti alkaa googletella asiaa. Suoria ohjeita en löytänyt, mutta semmoiseen tietoon törmäsin, että juuri tämä lajike ei selviäisi talvea maassa, vaan ne sipulit pitäisi talvehdittaa daalioiden tapaan sisällä. Jes. Nostohommiin siis…

No sitten laittelin myös kruunuvuokkojen mukuloita. Vuokkoja on nyt erilaisia, kun ajattelin uudistaa kevätkukkijoita tuossa syreenin alla. Ehdin saada puolet pussista maahan, ennenkuin Junioritaimi heräsi ja homma keskeytyi. Mikä oli ehkä ihan hyvä, kun tuossa kurjenmiekkakuukkeloinnin yhteydessä tutkailin myös näitä kruunuvuokkoja, eikä nekään selviä talvea maassa… huoh, en tiedä jaksanko nostaa ylös. 

Tuota ukkolaukkaa en googletellut, mutta sitäpä en vielä maahan saanutkaan. Mutta sen pitäisi siellä kyllä selvitäkin. 

Että tämmöinen sipulileikki tällä kertaa! Katsotaan, milloin ehdin suorittamaan osan kaksi ja paljonko silloin pitää perua tekemisiään :D

Mansikat laatikkoon, vihdoin!

Sain vihdoin perustettua uuden mansikkamaan. Vanhat taimet, jotka siirsin viime kesänä pois heinittyneestä maasta, eivät hirmu hyvin kestäneet pakkasia ja yli puolet kuoli. Mainitsinkin jo aiemmin, että kävin ostamassa uudet taimet ja nyt ne sitten vihdoin pääsivät kunnon multiin. 

Valitsin lajikkeen, josta en ole aiemmin kuullut. ’Ostara’ on jatkuvasatoinen lajike, maistuu parhaimmalta tuoreena. En suuria määriä voisikaan pakastaa, kun vanha keittiö on vielä remontoimatta (ja tilanne tulee olemaan näin vielä pitkään). Lajikkeen pitäisi kestää hyvin härmää ja harmaahometta. 

Laitoin jo viime vuonna pihalle valmiiksi kolme lavakaulusta, joihin ajattelin mansikkamaan laittaa. Nyt pohjustin ne juuriestekankaalla, koska lähellä kasvaa jonkin verran koivuja ja mäntyjä. Ja jos se hieman estäisi myös rikkaruohojen maailmanvalloitusta. Sitten heitin mullat sisään ja mansikkakankaan päälle. 


Laitoin jokaiseen lavaan kuusi tainta, kyllä niille siinä pitäisi tilaa riittää. Ostaraa käytetään myös amppeleissa, joten näin maassa ollessaan ne voivat hieman levähtää. 

Melkein kaikissa taimissa oli jo kukkia, että jos olosuhteet ovat suotuisat, niin kohta voisi odotella jo muutamia marjoja. 

No mitäs sitten niille selvinneille vanhoille taimille? Ajattelin laittaa ne kaarikukkapenkin reunaan, jospa ne siinä vähän piristyisivät. Pitkin pihaa näkyy ahomansikan taimia, niitäkin voisin yrittää keskittää vähän yhteen paikkaan, etteivät joudu ihan tallotuksi. 


Kyllähän täältä jotain satoa saa, perunoita saavista ja mansikoita lavasta. Metsätontin puutarhuri voi olla tyytyväinen. 

Multahurmos

Satuin käväisemään multakaupoilla. Ajatuksena oli hakea pari säkkiä multaa ensimmäisiä istutuksia varten. Kävikin niin, että taimistopuolella laitettiin juuri tarjoushintoja multasäkeille esiin. Tein hetken pieniä laskutoimituksia ja tulin tulokseen, että pakkohan tarjoukseen on tarttua. Nyt mulla on 40 säkkiä multaa tuossa pihassa :D Ehkä niillä hetken pärjää!

Tänään sitten tietysti piti ryhtyä hommiin. Ajattelin kokeilla varhaisperunoita näin alkuun. En ole aiemmin laittanut perunoita näin aikaisin, mutta nyt oli sopiva hetki kokeilla, kun oli yksi saavi tyhjänä ja tuota multaakin tuossa. Ei siis tarvinnut ryhtyä mihinkään maanmuokkaustoimenpiteisiin. 

  
Jos ihan oikein muistan, niin tuo saavi on noin 90 litrainen. Täytin siitä 2/3 mullalla ja kookoskuidun sekoituksella. Sitten asettelin itäneet perunat pinnalle ja peitin lopulta mullalla. 

  
Voi olla, että laitoin niitä vähän liikaa, mutta onneksi saavi on melko syvä. Pohjassa on tietysti reiät ylimääräisen veden poistumista varten. Lajikkeeksi valitsin kesäperuna Colomban. En ole ikinä oikein ollut tarkka näiden lajikkeiden kanssa, erotan ”tavallisen”, puikulan ja Rosamundan :D Mutta tämän Colomban pitäisi kuulemma olla hyvä. Käy mulle!
Multaa on nyt varalla ja silti tekisi mieli hakea lisää. Autopaikan vieressä on ne puulaatikot, joihin uppoaa aika paljon ja kohta pitäisi aloittaa kasvihuoneen pystytys. Tai ensin tietysti perustus. Sinnehän menee myös jonkin verran multaa. Onneksi niitä Clas Ohlsonin kookoskuitubrikettejä on vielä useampi jäljellä, niistäkin saa täydennystä. 

Perennojen perässä

 
Vaikka olin tehnyt jo listaa happaman maan kasveista, niin huomaan silti hamstraavani kaikkea mahdollista, mikä vaan eteen sattuu. Facebookista on löytynyt jakotaimia ja vaihdokkeja, ja pari nettitilaustakin on tullut tehtyä. Tarjouksia tietty! Viikonloppuna menin hakemaan villiviinin taimia ja tulin kotiin niiden ja kotkansiipien, yhden pensasangervon ja valkoisen syreenin taimien kanssa. Viime viikolla menin Terrasta hakemaan niittikoneeseen niittejä ja mukaan tarttui keijunkukka, keijunmekko ja tarhajaloangervo. Äidiltä kaivoin juhannusruusua, josta oli toinenkin jakotaimi jo odottamassa maahan laittoa. Huh!

Viikonloppuna istutin myös pohjoisemmasta Suomesta kotoisin olevia pistokkaita ja jakotaimia. Mukana oli köynnöspinaattia, rusokoiranhammas, tertturotkokielo, unelmatädyke, kanadantaponlehti, kuolanpioni, preeria-angervo, tummakurjenpolvi, pisamakello, kurjenpolvi ja iiris. Taimet olivat hyvin selvinneet postimatkasta, mutta pari ensimmäistä yötä täällä taisi olla vähäjuurisille kasveille aikamoinen koettelemus, tai ainakin muutama taimi lerpattaa siihen malliin, että jännittää niiden selviäminen. 

Viikonloppuna valmistui myös etupihan sisäänajo, laitan siitä kuvaa vielä myöhemmin. Etupihan istutusalueetkin alkavat saada hieman ajatusta, yhden kukkapenkin tilanteen laitoinkin jo Taimimaailman Faceen. Siitäkin lisää myöhemmin. 

Betonia ja puuta

 
Tontille oli jäänyt edellisiltä asukkailta viisi betonirengasta, joiden käyttöön sain heti montakin ideaa. Lopulta ne päätyivät rajaamaan puutarhaa ja sisäänajoa vanhasta pihasta tuttujen kasvulaatikoiden kanssa. Asettelin laatikot ja neljä rengasta Teknisen tuen avulla jonoon nurmikonreunaan. Tänään kaadoin joka renkaaseen säkin kevytsoraa salaojaksi, vaikka jokaisessa renkaassa olikin pohjassa reikä. Sitten multaa perään ja seuraavien heräteostosten istutukseen. Jokaiseen renkaaseen tuli keskelle yksi kartiovalkokuusi ja kahteen keskimmäiseen lisäksi ritarinkannukset, kuunliljat ja yhdet sädepäivänhatut. Tilaa jäi vielä, joten pakko varmaan lähteä ostoksille. 

Laatikot ovat vielä tyhjillään, mutta niillekin on jo suunnitelma. Ajatuksena koko tälle istutusriville on se, että tässä kasvaisi jotain korkeaa, joka hieman peittäisi suoraa näkyvyyttä eteenpäin puutarhassa. Varsinainen kulku puutarhaan tapahtuisi kiertämällä rivistö, jolloin tulee tuntua erillisistä tiloista. 

No, tämä ainakin on ajatus, katsotaan seuraako toteutus perässä. 

Lapionvarressa tulee lämmin

20140529-201908-73148001.jpg

Tulipahan muutos säätilaan! Yli kymmenen asteen pudotus lämpötilassa ei tunnu yhtään hyvältä. Ja juuri kun olin nostanut paprikat ja kurkut sekä kesäkurpitsat ulos. Sisällehän ne piti takaisin nostaa. Daaliatkin olivat jo lähteneet nousuun, toivottavasti eivät tykkää kovin pahaa.

Edistymistäkin on jo tapahtunut ja tuli mieleen, että eihän tässä vielä edes mikään hätä ole. Nythän on vasta toukokuun loppu, vielä on kesää jäljellä ja aikaa kasvattaa vaikka mitä! Ihmistaimen istuttamat pavut on lähteneet nousuun, kohta täytyy kehitellä joku tukisysteemi niille. Kuinkakohan korkeiksi ne kasvavat? Ja ne hieman pehmenneet perunatkin kasvattavat uutta elämää!

Viime viikonloppuna tuli heiluttua helteessä lapionvarressa taloyhtiön talkoissa, jossa rakensin ja istutin yhden kukkapenkin vanhoista yhtiön kasveista. Ja nyt olen taistellut kylmyyttä vastaan jälleen lapionvarressa, kun päätin uudistaa sammakkolammen ilmeen. Nostin lammen ylös ja kaivoin sille uuden kuopan vähän eri asentoon. Sitten reunustin sen mukulakivillä ja maisemoin liuskekivillä. Ja sammakoille on tietysti omat kiviportaat.

Koska lammen asento ja sijainti hieman muuttuivat, jouduin nostelemaan muutamia kasveja uuteen paikkaan. Sen ensimmäisen keijunkukan nostin altaan toiselle puolelle, palan levinnyttä laventelia toisten joukkoon ja toisen, hieman kärsineen keijunkukan sen ensimmäisen lähelle. Uusia taimia istuttelin myös: kaksi sinikatajaa, lahjanipun lapinvuokkoa (tai vastaavaa) ja lahjana saadun jouluruusun sekä ostetun heinän (lajikkeesta ei tietoa). Neljästä kuunliljan taimesta siirsin hieman kolmea paremmille paikoille.

Yllätyksenä koko projektissa oli se, että oletin altaan alla olevan suurehkon muurahaispesän, mutta eipä ollutkaan.