Olkiperunoiden nosto

No nyt päätin viimein kurkata olkien keskelle. Olin aiemmin jo katkonut perunoilta varret, jotta niiden kuori paksuuntuisi ja kestäisi paremmin käsittelyä. 


Alkukesästä näytti tosiaan siltä, että kylmyys teki tepposet ja perunasadon voisi unohtaa. Mutta lopulta varsia alkoi nousta ja pari kukkaakin ilmestyi siihen mennessä, kun varsia katkoin. 


Ryhdyin siirtelemään olkia ja ensin en löytänyt mitään muuta kuin vanhat siemenperunat. Sitten vähitellen aloin bongailla oikein puhtaita ja vaaleita perunoita osittain maahan hautautuneina. Keräsin oljet kokonaan pois ja aloin sormin kuopimaan maanpintaa. Ja tosiaan, sieltä alkoi putkahdella esiin perunaa. 


Kahta väriä nousi ylös (Siikli ja Mozart) ja sitten joitakin kaksivärisiä pottuja, joiden nimeä en edelleenkään muista. Paljon erikokoisia perunoita, mutta kuitenkin ihan hyvänkokoisia. Tosi siistejä, ei rupisia tai muuten epämääräisiä. 


Tässä sama satsi pestynä ja punnittuna. 2,7kg hyvää syötävää, vain pari vihertävää, liian pinnassa ollutta pottua. Tuossa näkyy hyvin ne kaksiväriset perunat. Siiklit pääsivät heti kattilaan porisemaan, hyviä olivat!


Ja tässä loput Siiklit lähdössä toiselle kierrokselle paistinpannun kautta. Hyvin näkee leikkauspinnoista, että laatuperunaa sieltä nousi. 

Sitten ilmainen vinkki kaikille nurmikkorikkisten tai nurmikolle leviävän sammalen kanssa taisteleville! Laitoin perunat siis suoraan maan päälle, en käsitellyt pintamaata mitenkään. Siihen oljet päälle ja koko komeus oli kolmisen kuukautta paikoillaan. Nyt, kun siirsin oljet pois, alta paljastui ruohoton, rikkaruohoton sekä sammaleeton alue, jonka madot ja muut lahottajat olivat möyhineet muhevaksi. Se olisi valmis pinta kylvää vaikka nurmikkoa. 


Mielestäni aika nopea tapa päästä eroon ei toivotusta kasvustosta. Kuvassa näkyy irtoroskaa, joita pienet apulaiseni levittivät seilatessaan perässäni nostohommissa. Ja nämä käytetyt oljet on mahtavaa maanparannusainetta tai kompostinkäytettä. Tämä viljelytapa menee minulla ainakin jatkoon!

Mainokset

Yrttejä! Tuoksuja! Spiraali!

Kylmillä ilmoilla piti yrittää pysyä lämpimänä. Päätin kantaa kiviä ja tiiliä. Hain uusia ja siirsin vanhoja. Uudet siirsin vanhojen tilalle ja vanhat tulivat uuden penkin pohjaksi. 

Olen jo jonkin aikaa haaveillut semmoisesta ylöspäin kohoavasta spiraalinmuotoisesta kukkapenkistä. En vain ole saanut käsiini tarpeeksi sopivia tiiliä ja ihan periaatteesta en lähde niitä ostamaan. Kierrätystavara on varsin sopivaa tällaiseen uusvanhaan pihaan. 

Joten tuumasta toimeen!

Kaaripenkin olen reunustanut semmoisilla vanhoilla kattotiilillä ja niitä oli vielä käytettävissä, joten sovelsin hieman spiraalia.


Tästä se ajatus lähti. Kokeilin, kuinka hyvin tiilet taipuvat ympyrän muotoon ja mielestäni sain aika siistin rinkulan aikaiseksi. 


Pohjustin rinkulan paksulla sanomalehtikerroksella ja hiekalla sekä pienellä kerroksella vanhaa multaa. Sitten kokeilin nostaa spiraalia keskelle. Tässä kuvassa se ei kyllä erotu edukseen yhtään. 


Sitten sain lisäajatuksen jatkaa spiraalia ja tein sille hännän, joka rajaa puutarhaportilta nyt pienen ”sisäpihan” kaaripenkin ja mansikoiden viereen. Hännän viereen tulee erilaisia kuunliljoja sekä vuohenjuurta ja lehtosalviaa. Ja sisäpihalle lisää kasvimaata, tänä vuonna maisseja. Ainakin. 


Itse spiraaliin tuli yrttejä ja samettikukkia. Siirsin tähän oreganon, ruohosipulin, salvian ja viinisuolaheinän, jotka jo vanhassa yrttipenkissä olivat talven jälkeen lähteneet kasvuun. 


Niiden lisäksi ostin rakuunaa, persiljaa, vahvaa minttua, timjamia, basilikaa, lisää salviaa, kirveliä ja sitruunamelissaa. 


Aika mahtava tuoksu tästä spiraalista irtoaa jo nyt!


Vielä kun löytäisin aikaa niiden häntäkasvien istutukseen, niin koko komeus olisi valmis. 

Tuleva kasvimaa; pohjatyöt

Olen pitkin kesää pikkuhiljaa valmistellut tulevaa kasvimaata. Kesän aikana kasvaneen mahan kanssa ei paljoa kerralla voinut tehdä, mutta nyt, kun liikkuminen on taas helpompaa, voi tehdä viimeistelyt loppuun. 


Kasvimaa tulee siis lavoihin, joita nyt aluksi on neljä kappaletta. Lavojen välissä on laventelipenkit, joihin mahtuu myös esimerkiksi samettikukkia houkuttelemaan tuholaisia pois hyötykasvien kimpusta. 

Lavat on talon eteläreunalla omenapuiden alla. Maanparannukseksi olen kerännyt lavoihin pintamaata ja muuta puutarhajätettä, joten ne ovat toimineet kesän ajan vähän kuin avokompostit. 


Puoliksi lavojen paikalla oli aiemmin laatoitusta, joten pohjalla on hiekkaa, siksi maanparannus on tarpeen. 


Nyt täydensin ”kompostin” toimintaa hautaamalla sen märän sanomalehtikerroksen alle ja peittämällä paperit ohuehkolla hiekkakerroksella. 


Tämän syksyn ja talven ainekset saavat muhia rauhassa ja keväällä heitän päälle multaa ja käännän koko seoksen talikolla läpäiseväksi kasvualustaksi. Madot tykkää!

Lavojen viereen tulee ensi keväänä kivetys ja sen toiselle puolelle kasvustoa, joka edelleen houkuttelee mahdollisia tuholaisia tulevan sadon kimpusta pois. Vaikka tontilla näkyy vain harvakseltaan lehtokotiloita, ne muutamatkin todennäköisesti valitsevat mehukkaan kuunliljan lehden syötäväkseen ennemmin, kuin taistelevat pääsystä nypittäväksi porkkanoiden kimpusta. Ei niin, etten nyppisi niitä myös sieltä kuunliljoista, mutta siellä mahdolliset lehtivauriot ei ärsytä niin pahasti. 

Projekti jatkukoon, täytyy jo mittailla, mitä kaikkea laatikoihin mahtuu kasvamaan. 

Pikkuhiljaa eteenpäin


Puutarhan rakentaminen etenee pikkuaskelin. Aika on välillä liiankin rajallista. Tänään ehdin tehdä taas pikkuhomman eteenpäin. 

Olen asettanut talon eteläseinustalle neljä lavakaulusta valmiiksi kasvimaan perustusta varten. Jätin kaulusten väliin vajaa puoli metriä rakoa, johon halusin istuttaa jotain kukkivaa. Olen jo pitkään halunnut puutarhaan laventelia ja kun sain satsin ostettua Kevätmessuilta, niin asia ratkesi siinä. 

Näiden laventelien pitäisi olla talvehtivia, joten odottelen niistä nyt kovasti kasvavan isot tuoksuvat puskat kaulusten väleihin. 

Lavakaulusten paikalla on aiemmin ollut kaksirivinen laatoitus, mutta koska en halunnut viedä kasvustoa liian lähelle taloa, purin vain etummaista laattariviä pois. Kaulusten sisus on vielä tyhjä, mutta käsittelen ne samalla tavalla kuin nyt nämä välit: purin pintamaan pois, laitoin kerroksen märkää sanomalehteä pohjalle ja mullat päälle. Istutin jokaiseen väliin yhden ison kukkivan laventelin taimen ja kaksi pienempää. Etureunaan laitoin rajaksi mukulakiviä, takana on se toinen laattarivi. Sitten alkoikin jo taas aika loppua kesken, joten mullan peittely jää toiseen päivään. Kuorikatteella ajattelin taas edetä siinäkin asiassa. 

Poispuretut laatat suunnittelin laittavani kaulusten etupuolelle, niin saan siihen siistin kulkuväylän, josta helposti pääsee hoitamaan kasvimaata. Mutta se sitten taas seuraavalla kerralla. 

Uusi kasvukausi

porkkana by niini

No nyt ovat siemenet saapuneet! Ryhdyin heti jo mietiskelemään, minkälaisen arvontapaketin koostan. Arvonta tapahtuu viikolla 8, joten olkaahan kuulolla!

Kävin tietysti myös läpi vanhoja siemeniäni ja rakentelin suunnitelmaa ensi kesän kasvustosta. Kuten viime vuoden puolella taisin mainitakin, niin tänä kesänä olisi tarkoitus keskittyä enemmän tuohon kasvimaan puoleen. Muutin hieman blogin ulkonäköäkin sen suuntaiseksi. Sehän ei siis tietenkään poista kesäkukkien kasvatusta, mutta pääpaino on luonnonmukaisen sadon tuottamisessa. Sen verran on rajoitusta, että kaikki tapahtuu avomaalla, toivotaan siis pitkää ja lämmintä kesää. Ja koska minun avomaani ei ole mitenkään suurensuuri, niin tänä vuonna on kokeilussa erilaisia pystykasvatustekniikoita ja ruukkuviljelyä. Olen yrittänyt valita kasvatettavat lajikkeet sen mukaan, että niiden kasvutapa sopii joko ruukkuun tai köynnöstukeen. Jännä nähdä miten käy!

Kesäkukkien kanssa valitsin mahdollisimman paljon suoraan avomaalle kylvettäviä lajikkeita, mutta voipi olla, etten malta jättää esikasvatusta sittenkään kokonaan…

Syyspuuhia marraskuussa

Amaryllis by niini

Pitkälle venynyt ja vanunut syksy on antanut kyllä pitkän aikaikkunan syyspuuhille puutarhassa. Viime viikonloppuna parantelin hieman kasvimaata ja käänsin mullat kasvilaatikoissa. Löysin kilon verran perunoitakin vielä! Istuttelin loput kukkasipulit ja kokeilin hieman uutta taktiikkaa: koska en halunnut mennä tallustelemaan märän ja pehmeän puutarhan päälle, istutin pensasruusujen juureen lehtolaukkoja ja lopuksi päätin laittaa kahta eri tulppaanilajiketta yhden kasvilavan päätyyn. Ajattelin, että ne saavat siinä ilostuttaa ekaksi keväällä ja sitten voin kukinnan jälkeen siirtää ne kukkatarhan puolella, kun olen paikallistanut kaikki loput ja löytänyt näille uusille turvalliset paikat… heh heh.

Pionien juureen heitin kirjopikarilijojen mukuloita ja peittelin mullalla, katsotaan miten niiden käy. Unohdin ottaa tulppaaneista lajikkeet ylös, joten ei ole hajuakaan, mitä sieltä sitten ehkä nousee. Hämärästi muistan toisen nimen olleen ’Purissima’, mutta edes väriä en muista. Hyvä minä. Ulko-oven viereenhän laitoin kääpiöomenapuun juurelle muistaakseni *Queen of the Night’ -lajiketta ja sitten ehkä jotain oranssia. Tai valkoista. Sen näkee sitten. Se on ihan kiva pitää vähän jännitystä yllä, niin ei aika käy pitkäksi!

Huonekasveilla pyyhkii hyvin: jos en nyt ihan väärin nähnyt, niin kiinanruusussa taisi olla taas pari nuppua tuloillaan. Se on ihan villiintynyt. Ja sitten kuvassa oleva amaryllis ryhtyi kasvamaan sopivasti jouluksi. Ja sitten se yksi ilmajuuria työntävä, jonka nimeä en tiedä, työntää uusia lehtiä ihan kuin ei mitään pimeää talvea olisikaan. Ei huono.

Vappu ja toukokuu

kevätesikko by niini

No nyt ollaan siinä ajankohdassa, kun periaatteessa voisi aloittaa kylvöt avomaalle. Varmaan joutuu kyllä vielä hetken odottelemaan, koska myöhässä olevan kevään takia maa ei ole tarpeeksi lämmin. Kaikkein konkreettisimmin huomasin tämän, kun pääsin siirtelemään kasvilavojani uuteen malliin. Tyhjensin niistä multia pois, jotta voin nostella lavat ja yllätys oli pienoinen, kun törmäsin jäiseen multakokkareeseen lavan keskellä. Olin kuvitellut, että multa olisi lavojen sisällä jo sulanut, koska ne ovat maan pinnan yläpuolella, eikä periaatteessa roudan vaikutuspiirissä. Noh, nyt ainakin pääsevät sulamaan, kun nostin kokkareet päällimmäisiksi.

Tänään pääsin vihdoin käynnistämään kompostin! Aloitin täytön kevyesti vanhahkolla melkein kompostoituneella puutarhajätteellä ja oksilla sekä kompostikuivikkeella. Ajattelin käynnistellä mikrobit rauhallisesti pohjalle, ennenkuin ryhdyn laittamaan sinne keittiöjätettä. Yhden satsin kyllä kumosin sinne vappubrunssista jäljelle jääneitä kasviksia ja kuorintajätteitä, katsotaan miten homma käynnistyy :)

Kasvimaan puolella nostelin kaikki mansikat ylös odottamaan uutta paikkaa. Ne kyllä kaipaavatkin vähän siivousta… Lisäksi nostin raparperia ylös kohopenkkiin, kun se oli painunut jotenkin kuopalle kamalan märkään kohtaan. Ihan vain varmuudeksi, ettei se ihan mätänisi. Sepäs olikin kasvattanut juuria aika ahkerasti! Yritin saada kaikki ylös ja mukaan uuteen paikkaan, mutta en ole varma onnistuinko. Eikös raparperi voi kasvattaa uusia versoja mistä juurenkohdasta tahansa? Kohta niitä on sitten koko kasvimaa täynnä… :D

Enää ei ole paljoa Operaatio T&T:aa jäljellä. Yhtä kasvilavaa lukuunottamatta kaikki osaset on jo paikoillaan, siivous ja pikkujärjestely vielä edessä. Sitten olisi edessä lammen tyhjennys, puhdistus, koristelu ja täyttö. Huh, kyllähän tätä hommaa riittää :D