Kukkatorni

Viime kesänä Tekninen tuki väsäsi etupihalle kesäkukkatornin. Hän oli jostain saanut käsiinsä metallisen mainospylvään (tms.) ja suunnitteli siihen ruukkuja roikkumaan. Minun tehtäväkseni jäi vain ruukkujen täyttäminen kukilla. Ja aika kivahan siitä tuli! Tämän vuoden kukkia en ole vielä päättänyt, voi olla että laitan alhaalta kasvamaan kelloköynnöstä ja sen kiipeilemään torniin. Ehkä krassia sekaan. Asiaa täytyy vielä pohtia.

kukkatorni kokonaisuudessaan

Viime vuonna tornissa oli kukkina markettaa, petuniaa (vai oliko se miljoonakello?), murattia, koristeheinää, sinitulitorvi, lobeliaa ja koristetupakkaa. Tornin hattuna oli lehtikaktus, jonka nostan aina kesäksi sisältä ulos. Tornin sisällä oli aurinkokennolla toimivat valot, jotka loppukesästä loistivat tornin koloista kauniisti tuikkien.

torni seisoi tukevalla jalalla

Tornissa oli periaatteessa vain kesäkukkia, mutta heinät ja muratit istutin syksyllä maahan talvehtimaan ja ne ovat selvinneet hyvin.

koristeheinät olivat eloisa lisä

Lehtikaktus tykkäsi olostaan tornin päällä. Syksyllä vain tuli ongelma, kun sen ruukku oli jumittunut oikein tiukasti kiinni torniin, eikö sitä saatu irti, niin kaktus piti ottaa mullasta pois ja laittaa uuteen ruukkuun.

sinitulitorvi

Sinitulitorvi on yksi suosikkini, harmittaa, että se on täällä Suomessa vain yksivuotinen. Tai itse en ole ainakaan saanut sitä talvehtimaan. Sisälle en ole yrittänyt tuoda, mutta ehkä sitäkin voisi joskus kokeilla.

Tämä oli kyllä hauska lisä puutarhaan, valoineen kaikkineen. Nyt vaan uutta suunnittelemaan!

Advertisement

Lämmön hyväksikäyttöä

20140517-202114.jpg

Päätin ryhtyä hyväksikäyttäjäksi ja ottaa kaiken hyödyn irti tästä alkavasta lämpöjaksosta. Vein huonekasveja ulos ja istutin pistokkaat kuusen juurelle saavin reunalle. Ajattelin, että nyt tämän lämpöjakson aikana ne vahvistuvat niin, että kestävät sitten, jos ilma sattuu taas viilenemään. Mikä ei ole mahdotonta.

Ihmistaimi pääsi opettelemaan istutuksen jaloa taitoa, kun laitoimme kolmea erilaista papua yhteen kasvilavaan ja herneitä useaan pikkuruukkuun. Herneruukut asettelin terassin ulkoreunalle niin, että ne saavat terassiaidasta kasvutukea ja voivat mahdollisesti luoda hieman näkösuojaa. Lisäksi ne ovat sopivasti käden ulottuvilla napostelua ajatellen.

Bataattikin on alkanut sopivasti versoa, nyt suunnittelen sille sijoituspaikkaa. Tai onhan sekin jo valmiina, pitää vähän muokata. Ja päättää minkäkokoiseen ruukkuun sen laitan. Olen ymmärtänyt, että näistä harvemmin saa mukuloita, mutta jos niin nyt sattuisikin käymään, niin pitäisihän siihen varautua. Tämän yksilön lehdet näyttävät hauskan liilansävyisiltä, pysyvätköhän ne aina samanlaisina?

Ja sitten pitäisi pystyttää seinäpuutarha…

Selviytyjät

IMG_2356 by niini

Lämpimät ilmat ovat availleet nuppuja ja tässä nyt mallia todellisilta selviytyjiltä! Kirjopikarililjathan kärsivät viime vuonna ja tulppaanit tänä vuonna. Nyt (kop kop) kaikki näyttää hyvältä, toivotaan, että saavat olla rauhassa. Osa tulppaaneista on vielä nupussa ja näyttää siltä, että hiirulainen on iskenyt vain yhteen lajikkeeseen. Yön kuningattaria en näe nuppujen seassa ollenkaan :/ Mutta nautitaan nyt näistä :)

Heittelin syysasterin siemeniä ulkolaatikkoon irlanninkatajan seuraksi, niiden pitäisi kuulemma itää nopeasti. Tilanne on seurannassa. Ulko-oven viereen laitoin taas ruusupavun siemeniä, nyt itse viimevuotisista kasvustoista kerättyjä. Sormet ristissä itämisen onnistumiseksi!

Vein petunian ulos totuttelemaan ilmastonvaihdokseen ja onnistuin pudottamaan koko ruukun käsistäni, niin että siitä roikkuu nyt katkenneita varsia… Noh, kaipa se siitä toipuu.

Vanha tuttavuus, uusi innostus

Isosamettikukka by niini

En ole ollut ikinä suurempi samettikukkien ystävä. En tiedä mistä se johtuu, mutta niin vain on ollut. Varsinkaan sen perinteisen oranssin, jota näkee joka julkisen paikan istutuksissa. Mutta nyt täytyy sanoa, että kelkkani on kääntymässä. Viime kukkaostosreissulla ainakin kävi niin, koska mukaani tarttui neljä isosamettikukkaa. Se oli ehkä se väri, joka kiinnitti huomioni. Tuossa kuvassa se ei oikein tule oikeuksiinsa, mutta todellisuudessa se on semmoinen vihertävän keltainen. Se oli jotenkin niin hauska, että kaikki vanhat antipatiat katosivat samantien :) Kaksi niistä istutin kukkatarhaan ja toiset kaksi etupihalla olevaan laatikkoon ruusubegonioiden kanssa. Siinä oli aikaisemmin kaksi jaloleinikin tainta, jotka joko eivät tykänneet olostaan tai sitten aurinko paahtoi ne kuoliaaksi. Katsotaan mitä teen niille sitten syksyllä. Siis niille samettikukille. Ja ruusubegonioille myös :)