Istutushimo iskee!

En pystynyt pitkittämään istutushimon iskemistä enää pidempään, oli pakko päästä kaivelemaan. Mutta sen verran onnistuin hillitsemään, etten tehnyt itselleni mitään, koska tällä hetkellä ei ole tarpeeksi tilaa.

Tein pienen kevätistutuksen lahjaksi johon kävin hakemassa kasvit läheiseltä taimistolta. Ostin yhden valkoisen kevätesikon, pienen ruukullisen helmililjoja sekä lankaköynnöksen. Mukaan tarttui vielä parit koristeet, punaisia sydämiä, yksi harmaa sydän ja pajupallo.

Istuttelin ne pyöreään sinkkiruukkuun, jossa lankaköynnös ja esikko voivat viihtyä pitkäänkin. Helmililjat voi kukinnan jälkeen vaihtaa vaikka johonkin muuhun.

Sainpahan ainakin vähän sormien syyhyä häviämään! Kovasti tekisi jo mieli päästä tekemään enemmänkin, mutta jos nyt vielä yrittäisi malttaa, kun ei tuosta maaliskuusta osaa sanoa vielä mitään. Ja mietin nyt siis säiden puolesta, kun juuri menneellä viikolla luin uutisen, että kylmä ilma jää pyörimään tänne pohjolaan vielä pitkäksi aikaa. Ei lupaa hyvää esikasvatuksia ajatellen, ainakaan minulle, kun sitä tilaa ei todellakaan ole koulia mitään isoa määrää.

Mutta silti, kevättä kohti ollaan menossa!

Advertisement

Puutarha herää!

No nyt se on sitten tapahtunut. Lumi on sulanut kukkatarhan päältä ja maasta pilkistää jo vaikka mitä uutta elämää. Krookukset ovat jo aukaisseet nuppujaankin, narsissit vielä jatkavat kasvuaan ja esikko piristyy päivä päivältä. Lisäksi tulppaanit ovat puskeneet tiensä aurinkoon jään (!) läpi, kirjopikarililjoista ja heinätähdistä näkyy alkuja pilkistävän. Rusokirsikan odotan aukaisevan kukkasilmujaan hetkenä minä hyvänsä, sen verran ne jo pullottavat. Kirsikan vieressä maasta on ponnistanut jotain, ja nyt täytyy häpeäkseni tunnustaa, etten muista mitä siihen laitoin. Täytyy lukea omia kirjoituksia läpi, jos löytyisi vinkkiä :D Veikkaan, että ne ovat jättilaukan alkuja.

Tänään kävin kyykistelemässä oikein mullan pinnassa ja olin näkevinäni kurjenmiekan alkuja kuivuneiden lehtien seassa. Ja aivan toiveajatteluna olin näkevinäni ensimmäisen pilkahduksen pionista! Etupihan laatikossa ei näy vielä mitään elämää, alan jo käydä hieman kärsimättömäksi sen suhteen. Lumen alta paljastui myös hieman vahinkoja: kirsikan kaksi alimmaista oksaa olivat katkenneet, onneksi eivät mitenkään pahasti, mutta leikkasin ne silti irti, jotteivät ne repeäsi pahemmin. Mustaherukasta oli myös yksi oksanhaara revennyt keskeltä kahtia ja se kyllä vaatii nyt hieman järeämpiä toimenpiteitä.

Hyötytarhan puolella on varjoisamman sijainnin takia hieman vielä lunta, joten en ole siellä kamalasti tallustellut, mitä nyt kävin heittelemässä kalkkia ympäriinsä. Kalkitsin myös kukkatarhan puolen. Komposti näytti ihan hyvältä, siellä oli liikettäkin, eli ei se ainakaan jäässä enää ole. Roudan puutetta todistaa myös kuvassakin vilahtava, etusormeni paksuinen, VALTAVA kastemato, joka onnistui livahtamaan pakoon kameraa, joten tuossa siis vain peräpää kyseisestä otuksesta. Olen myös nähnyt jo pari ensimmäistä hämähäkkiä ja muurahaiset ovat heränneet, eli kevät on todellakin täällä.

Pakastaa….

Nyt ne sitten ovat alkaneet. Yöpakkaset siis. Aamulla kun avaa verhot voi hyvin nähdä kuuraa kasvien lehdillä, kuten tuossa kuvassa mansikoiden lehdillä. Onneksi ehdin tehdä viimeiset istutukset ennen öiden kylmenemistä, niin perennoilla voisi jopa olla mahdollisuudet selvitä talven yli. Varmaan heitän vielä arimpien kasvien päälle hallaharsoa ja jätän sen talveksi siihen päälle.
Sain ihanalta työkaveriltani muutamia jakotaimia perennoista ja ainakin pikkutalviot tuntuivat selvinneen siirrosta, koska ne nostivat itseään jo pirteän oloisesti maasta irti. Keijunkukka näyttää myös olevan hengissä ja kevätesikko piristyi myös siirron jälkeisestä nuupahduksesta.
Samalla, kun tuli maata kaiveltua, laitoin myös sipuleita maahan. Perustin tulppaanipenkin, joka on kyllä hieman epävarmalla pohjalla, koska sille oli tilaa vain pihan yläpäässä, ja siellä maan korkeus ei päätä huimaa. Lisäilin sinne kyllä multaa, mutta toivottavasti tulppaanit ovat sen verran karskeja tyyppejä, että saavat juuriaan kaivettua kovaan maahan. Oli terassin rakentajat aikoinaan levittäneet perustuksia aika laajalle… Toivottavasti edes jotkut nousevat keväällä, valitsin mielestäni aika tehokkaan näköisen kolmikon lajikkeiksi: puutarhatulppaani Queen of the Night, viridifloratulppaani Spring Green ja monikukkainen tulppaani Happy Family. Lisäksi pienenä yllärinä sekoittelin mukaan jotakin tuntematonta tulppaania, jonka sipuleita ostin Tallinnasta kukkatorilta :D
Pihalle laitetun altaan reunalle laitoin kirjopikarililjan sipuleita ja pikkutalvioiden keskelle lehtolaukkaa. Tallinnasta tarttui mukaan myös jokin muu laukka, mutta en kyllä enää muista mikä. Valkoinen tai sininen se oli väriltään. Niitä sipuleita laitoin rusokirsikan viereen, miekkaliljojen sekaan. Kivipolun reunalle laitoin sinisiä (tai minusta ne ovat kyllä liloja) krookuksia ja tasettinarsisseja. Laatikkoistutukseen laitoin vielä sekalaisia pieniä sipuleita Tallinnasta, jotka muistaakseni ovat lumikelloja ja helmililjoja. Krookuksen sipuleita minulla on vielä jäljellä, niitä taidan laittaa ruukkuihin ja katson, miten ne selviävät talvesta. Sitten keväällä voin nostaa ne vähän aiemmin sisälle ja saada terassille tosi aikaiset kukkijat :) Ai niin, meinasin unohtaa heinätähden ihan kokonaan! Sain sipulitilauksen mukana heinätähteä ilmeisesti kiitoksena, koska en muista sitä itse tilanneeni, enkä edes tiedä siitä mitään. Istuttelin sitä altaan takareunalle, josta se voi halutessaan levitä niin pitkälle kuin hyvältä tuntuu. Siltä paikalta nostin liljan sipulit ylös ja nyt on kova mietintä päällä, että mihin uusiosijoittaisin ne.

Kevättä ruukuissa

Nyt on lähtölaukaus kuulunut ja sormet isketty multaan! Istuttelin kukkasipuleita ruukkuihin sisälle, jotta niistä kasvaisi vähän väriä huoneisiin. Lajeina on helmililja, krookus, posliinihyasintti ja keltalaukka. Viimeksimainitun sipulit tuoksuivat todella voimakkaalle ja laji on muutenkin minulle aivan uusi, joten katsotaan mitä sitä tulee. Tulppaanin sipulit odottavat vielä istutusta, en löytänyt niille varastoistani sopivaa ruukkua. Vielä. Tulppaanikimpun ostin kuitenkin maljaan :) Samalla reissulla mukaan eksyi myös ihanan pirteä keltainen kevätesikko. Odottelen vielä ihan hetken siementen esikasvatusta, jotta tulevista taimista ei tule liian pitkän sisälläolon vuoksi honteloita. Monessa siemenpussissa kylläkin kehotetaan aloittamaan esikasvatus jo nyt, mutta henkilökohtaisesti olen hieman arka viemään taimet sitten myöhemmin ulos hallanvaaran vuoksi. Siksi mielummin aloitan taimien odottelun hieman myöhemmin ja vien ne ulos kun uskon, että niillä on mahdollisuudet selvitä. Ihan jo senkin vuoksi, että palstani maaperä on pääosin savea, joka pysyy kylmänä pidempään.