Kasvihuoneen pakkasyö

Eilen illalla katselin säätiedotusta epäuskoisena. Lämpötilat on todellakin laskemassa nollaan sunnuntai ja maanantain välisenä yönä. Juu, tiedän, että yöpakkasia voi tulla kesäkuulle asti, ja juu, lämmittämätön kasvihuone on vielä liian arka paikka kaikille kasveille. Mutta kun ei malta, niin ei malta.

Minulla ei ollut mahdollisuutta siirrellä tomaatteja tai juuri kasvihuoneeseen kantamaani itseni kokoista pasuunakukkaa tai pienempääkään yhtään mihinkään. Ei auttanut kuin kaivella kynttilöitä esiin ja viedä lyhdyt kasvariin hätäensiavuksi.

Siirtelin kasvit mahdollisimman lähelle toisiaan, laitoin ruukkujen alle styroksia, ripottelin lyhtyjä kasvien ja seinien väliin ja heitin pasuunakukan päälle palan hallaharsoa. Verenpisaroiden pistokkaat laitoin avonaiseen kylmälaukkuun ja nostin laukut pöydälle. Ja sitten vain kynttilät palamaan.

Valitsin aseekseni noin 12 tuntia palavat lyhtykynttilät ja muutaman ylijääneen ison lämpötuikun. Laitoin oven kiinni ja kävelin sormet ristissä sisälle. Minulla ei edelleenkään ole min-max -lämpömittaria, joten arvailujen varassa mentiin. Makuuhuoneen ikkunasta kurkin koko loppuillan, että syttyykö koko kasvihuone tuleen. En edes malttanut laittaa verhoja kiinni!

Aamulla tuo viimeisin kostautui sillä, että heräsin jo viideltä auringonnousuun. Kurkkasin heti sängystä nousematta kasvihuoneelle päin ja ainakin se oli pystyssä. Mutta seinät täysin kuurassa. Tarkistin heti ulkolämpötilan ja niinhän se lämpötila oli laskenut ihan nollan alapuolelle.

Lähdin päiväkodille, enkä uskaltanut heti mennä kurkkimaan kasvien kuntoa. Vasta tunnin päästä palatessani (kukkakaupan kautta) kävelin sisään ja huomasin, että kuura olikin enimmäkseen huurua, puolet kynttilöistä paloi edelleen ja kasvihuoneessa oli ihan selkeä lämpöero ulkoilmaan. Ja mikä tärkeintä, kaikki kasvit näyttivät olevan hengissä! Mikään kasvi ei riiputtanut lehtiään, pasuunakukat näyttivät jopa oikein pirteiltä.

Olin niin järkyttynyt tästä kaikesta, että en tullut kuvanneeksi hienoa kynttiläasetelmaani, vasta lopputuleman, kun helpotukseltani tajusin :D

Kaikki hyvin tällä kertaa!

21. luukku

Ulkotulet by niini

Aikaisemmin taisin mainita jossakin luukussa, että jouluuni kuuluu valot. Ja siis ”pimeän ajan valot”, joita poltellaan vielä ensi vuoden puolellakin. Tämä on kyllä totta, mutta ihan tässä viimeisinä päivinä mukaan tulee elävä tuli. Kyllähän kynttilöitä tulee polteltua muutenkin, mutta nyt laitetaan tulia ulos. Ja jos vaan mahdollista, niin punaista! Kyllä niitä muunkin värisiä tulee polteltua, varsinkin sitten uutenavuotena, mutta joulu on tietysti punainen :)

3. luukku

Kynttilä by niini

Kynttilät kuuluvat olennaisena osana minun jouluuni. Eilen vietettiin ensimmäistä adventtia ja silloin palaa ainakin yksi kynttilä. Kynttilöiden lisäksi virittelen ulos ja sisälle sähköisiä tunnelmanluojia. Ne eivät ole virallisesti jouluvaloja, koska laitan niitä jo marraskuussa, joskus jopa lokakuun lopussa, ja annan niiden olla paikoillaan pimeän talven. Sitten keväällä, kun tuntuu tarpeeksi valoisalta, ne voi ottaa pois :D Poikkeuksellisesti vaikka viljelen kynttilöitä ja valoketjuja kaikkialle muualle, joulukuuseen en niitä ikinä ole laittanut. Hassua, eikö?