Puiden varjossa

 
Uusi tonttimme on siis metsään rajoittuva ja pihassakin on puita sopivasti. Löytyy kuusia ja mäntyjä, sekä tietysti koivuja. Mutta muitakin puita on. Yhtä lukuunottamatta olen tunnistanut ne kaikki. Tai yhden toisenkin kanssa on hieman epävarmuutta, joten saa antaa varmistuksia! 

Tuossa ensimmäisessä kuvassa on se tunnistamaton rykelmä. Oksisto on niin korkealla, että en näe lehtiä, jotka voisivat auttaa. Ja ihan pelkästä rungosta ei ole minulle apua. 

 

Tässä on se epävarma otus. Lehdet ovat kuin tammen, mutta runko on outo. Olen kyllä törmännyt pihalla tammenterhojen kuoriin, mutta oravathan voivat kuljettaa niitä mistä vaan.
 

 Ja tässä niitä helpoimpia: hevoskastanjan esittelinkin jo Facebookin puolella. Se on vielä taimen mitoissa, ei siis kuki (harmi). Lehtikuusi löytyy, samoin kuin usea pihlaja. Vaahteran alkuja on useampi, mutta epäilen alkujen tulleen jostain muualta. En ainakaan näe emopuuta missään. Ellei se tunnistamaton ole sitten se… 

Maaperästä ja sen happamuudesta

  

Uuden tontin maaperä on ilmiselvästi hapanta. Tontilla kasvaa varpuja, mäntyjä ja sammalta. Paaaaljon sammalta. Tästä johtuen tuleva kasvusto on siis jonkin verran rajoitettua, koska kaikki kasvit ei viihdy happamassa maassa. Olen aina pitänyt yhtenä puutarhani kriteerinä sitä, ettei siellä tarvitse jatkuvasti tehdä muokkaustöitä. Se tarkoittaa myös sitä, että että en ryhdy taistelemaan sammalen ja nurmikon kanssa. Mikä itseasiassa sopii minulle oikein hyvin, koska pidän sammalesta enemmän. 

Vielä en ole tehnyt tarkempaa listausta siitä, mitkä kasvit parhaiten sopisi happamaan maahan. Hortensian ja ruukkuatsalean olen jo ostanut, paikka pitäisi vielä miettiä. Alppiruusu on mietteissä, värin valinta vaan tuottaa ongelmaa. Juuri selvisi, että tontilla kasvaa vanhoja unikoita ja yksi vanha pioni (lajikkeesta ei tietoa). Ruukkuistutuksiin tietysti voi laittaa mitä vaan, mutta haluaisin myös ihan maassa olevia penkkejä. Jonkun verran täytyy rakentaa reunuksellisia kohopenkkejä, koska tontilla on myös kalliota ja humusta on paikoitellen vain ohuita kerroksia. 

En myöskään kokonaan halua hävittää metsäisiä piirteitä. Kanervat, mustikat ja puolukat sammaloituneiden kivien ja mäntyjen kanssa on myös mukava lisä maisemaan. Sen yhdistäminen kukkivaan puutarhaan onkin pähkäilemisen paikka.