Työteliäs pääsiäinen

Näin eristäytymisen aikana on ollut aikaa tehdä pihahommia hyvällä tahdilla. Ei ole tarvinnut odotella vain viikonloppuja, kun normaalisti työpäivien jälkeen ei ehdi/jaksa tehdä sitä kaikkea, mitä mieli tekisi. Nyt on ollut työpäivienkin jälkeen aikaa, kun ei ole menoa mihinkään. Ja varsinkin tämä neljän päivän pääsiäisvapaa räjäytti puutarhapankin oikein kunnolla levälleen! Hommia löytyi jopa sadepäivälle esikasvatusten ja suunnitelmien kirjaamisen muodossa, joten kaikki mahdollinen aika on käytetty hyväksi.

maata kaivamassa

Jo alkuviikosta ryhdyin kaivamaan ja kääntämään maata kasvimaan laajennukseen. Lisäsin kuusi ja puoli lavaa kasvimaahan, kun järjestelimme Teknisen tuen kanssa lasten leikkipaikkaa hieman uusiksi. Nyt pääsiäisenä oli aikaa multarallille. Viime syksynä ostin kaksi suursäkkiä multaa, joista toisen tyhjensin jo syksyllä uuteen kukkapenkkiin ja toinen riitti kokonaan tähän. Joten ei muuta kuin kottikärryt multaisiin käsiin ja liikkeelle.

lavat paikoilleen aseteltuina

Kun olin saanut lavat täyteen multaa oli aika ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia. Olin piirrellyt kasvimaan kaavakuvan jo aiemmin paperille ja listannut siemeniä, joita oli tallessa edellisvuosista ja joita aioin vielä hankkia. Huomasin, että aika monen hyötykasvin siemenpussin takana luki ”aikainen kylvö” tai ”kylvettävissä heti maan sulamisen jälkeen”. Kahdessa sipulisiemenpussissa jopa luki että ”suorakylvö Etelä-Suomessa mahdollinen, pohjoisemmassa suositellaan esikasvatusta tai istukassipuleita”. En muista ikinä lukeneeni noin tarkkoja kylvöohjeita siemenpusseista.

porkkanaa ja retiisiä riveissä

Päätin siis jo kylvää ensimmäiset siemenet. Ensimmäiseen erään mahtuivat porkkana ja retiisi, lehtikaali sekä herne ja lanttu. Porkkanan nyt tietysti voikin kylvää aikaisin, senhän voi kylvää jo syksylläkin valmiiksi, mutta näistä erityisen aikaisia lajikkeita ovat lehtikaali ja herne. Jälkimmäisestä minulla on vielä myöhempää kylvöä odottelemassa toinenkin (makeampi) lajike sekä sokeriherne. Pinaatin olisin kylvänyt myös, mutta en löytänyt koko siemenpussia mistään.

suunnitelmat paperilla

Seuraava päivä oli sadepäivä, jolloin ehdin vielä rauhassa käydä vanhoja varastoja läpi. Löysin sitä pinaattia ja muutamia muitakin, jotka voisin jo kylvää maahan. Sunnuntaina maahan pääsi siis hopeasipuli, keltasipuli sekä se pinaatti ja kukkien puolella heittelin maahan unikkoa, sinisievikkiä ja tuoksupielusta ja kasvihuoneeseen laitoin isoon ruukkuun tulemaan sinikukkaisen sekoituksen. Esikasvatukseen laitoin muutamia vanhoja siemeniä, katsotaan, mitkä jaksaa nousta ylös.

Maanantai olikin vielä aurinkoinen päivä, vaikka ensin näytti huonolta, joten pääsin aloittamaan oikein kunnolla kasvihuoneen tyhjennystä ja siivoamista. Laitoin kasvihuoneeseen tulemaan muutaman aikaisen herneen sekä ruohosipulia ja persiljaa, vaikka niitä on jo yrttiympyrässäkin. En vain hennonnut heittää vanhoja siemeniä pois. Itää, jos itää. Toiveikkaana myös kurkistelin viikunan ja viinirypäleen perään. Viikunassa en ole huomannut mitään muutosta, mutta vaaleanpunaisilla optimistin laseilla rypälettä kurkkiessani olin huomaavinani parin silmun pullistuneen. Sormet ristissä siis!

Kevään ensisävelet

Kevät tulee, vaikka mitä muuta tapahtuisi ympärillä. Siltikin, vaikka ainakin eteläisessä Suomessa siirryttiin käytännössä syksystä suoraan kevääseen, koska terminen talvi ei tainnut tulla ollenkaan. Hyvää ja huonoa siinäkin.

Puutarhassa on jo melkein kuukauden näkynyt kevään merkkejä: pullistuneita silmuja, sipulikasvien pilkistelyä, linnun laulua ja valoisampia aamuja. Tunnelma on odottava ja iloinen. Hymy irtoaa herkemmin, kun on päässyt jo hieman kuopimaan, hypistelemään siemeniä, ottamaan pistokkaita ja selailemaan puutarhakauppojen valikoimaa.

Salvia on löytänyt auringon

Maasta on tosiaan jo noussut valkosipulin piippoja, kuunliljat pilkistävät hieman, narsisseissa ja krookuksissa on alkuja esillä ja raparperi on alkanut pilkistää. Viime vuoden tulppaanikatastrofin jälkeen en kaivanut syksyllä tulppaaneja maahan ollenkaan, vaan laitoin sipulit ruukkuihin ja nostin kasvihuoneeseen. Näitä ei elukat syö. No, nyt näkyy tulosta ja tulppaaneissakin on alut esillä.

Tulppaanit kasvihuoneen lämmössä

Kevät on siis jo täällä. Eilen oli kevätpäiväntasaus, joka oikein alleviivasi tätä puutarhassa tehtyä havaintoa. Tietysti tällä hetkellä tätä kirjoittaessani tulee rakeita taivaan täydeltä, mutta enpä anna sen vaikuttaa mielialaan. Puutarhakalusteet on kaivettu esiin ja kohta pesen kasvihuoneen seinät puhtaaksi. Iloisella mielellä!

Kirkas taivas ja kirkas mieli

Loppiaishommia

Loppiaisviikonloppuna aukeni pitkästä aikaa lyhyt aikaikkuna, jolloin ehdin taas mietiskellä puutarhahommia ja oikeasti myös tehdäkin jotain. Loppusyksyn töihinpaluun jälkeen on ollut hiukan tiukkaa sovittaa pimeisiin iltoihin tai sateisiin viikonloppuihin mitään muuta kuin kotihommia ja lepoa.

Mutta nyt tosiaan jo aamusta alkaen päivä lähti mukavasti liikkeelle. Taivas kajasti valoa, oli poutaa ja pilvetöntä, muistin auringon olemassaolon.

Edellisessä kirjoituksessa kerroinkin valkosipulien istutuksesta, mutta ei päivän puutarhahommat siihen jääneet. Ihan loppusyksystä sain ystävältä etuaikaisen joululahjan: neljä ruusuntainta ja pari perennaa. Ajan puutteen vallitessa huolehdin hieman, että miten ehdin saada ne turvaan talvelta. Päätin, että en istuta taimia ollenkaan vaan hautaan ne talviturpeeseen horrostamaan.

Noh, koska pakkasta ei tullut, en voinut vielä laittaa niitä turpeeseen, ettei mitkään ikävät taudit jää muhimaan kosteaan multaan. Ruusut ovat odottaneet kärsivällisesti ja jopa yrittäneet työntää uusi lehtiä. Nyt kuitenkin oli pakkasta luvassa pidemmäksikin aikaa, joten valmistelin ne nukkumaanmenoa ajatellen.

Laitoin ruusupurkit makuulle yhteen kasvilavaan, jotta maan läheisyys suojaa niitä enemmän, kuin pystyasennossa. Sitten jätin ne odottelemaan seuraavan yön pakkasia, jotta saisin laitettua turpeen päälle.

Viimeisenä hommana lähdin taas kokeilulinjalle. Syksyllä ostamani Tregrenin yrttikasvatusalusta pääsi uusiin hommiin siemenlauttana. Ajattelin kokeilla onnistuisiko alustalla idätys ja/tai vesiviljely.

Laitoin ruukkuosan täyteen Seramis-savirouhetta, jonka kastelin valmiiksi. Sitten ripottelin yhteen nurkkaan punalehtisen basilikan siemeniä, toiseen kaupan suippopaprikasta otettuja siemeniä ja kolmanteen jonkun pienen ja miedon chilin siemeniä. Siirtelin rouhetta niin, että siemenet jäivät hieman pinnan alle. Pienellä jännityksellä jäin odottamaan. Ja kas! Tänään huomasinkin savirouheen seassa jotain uutta:

Basilika on itänyt! Vuoden ensimmäiset sirkkalehdet bongattu!

Tästä on hyvä jatkaa.

Ihmistaimi istuttamassa

  
Tässäpä olisi nyt melkein neljävuotiaan Ihmistaimen omat siemenet mullassa. Hän halusi osallistua kukkien kasvattamiseen, joten sitten laitettiin. Hän halusi laittaa herneitä ja chiliä, kun se kuulostaa niin hauskalta. Kukkivia kukkia ei tällä kertaa kuulunut valikoimaan, mutta etelän tuliaisista kiinnosti kaktuksen siemenet. Vaikka jälkikäteen alkoikin hieman epäilyttää, kun siinä kuvassa ne näytti niin piikikkäiltä…

Myöhemmin hän haluaa sitten avomaalle laittaa ainakin porkkanoita ja mansikoita. Onnistuu :)

Äitikin jatkoi taas tämän esikasvatuspuuhan parissa:

  
Koulin minikasvarin alut isompiin ruukkuihin, vaikka parit taimenalut olikin humpsahtaneet pituutta aika hurjasti parin aurinkoisen päivän aikana. Siirsin nämä nyt pois ikkunalta, että malttaisivat kasvaa rauhassa. 

Mustasilmäsusanna ja viidakkokurkku ovat hyvässä alussa, fenkoli vähän hontelo. Revonhännät ovat jääneet vähän pieniksi ja lanttuja tuli vain yksi. Onneksi tässä ehtii vielä laittaa lisää. 

Pelargonian pistokas on vähän vaisu, toivottavasti se virkistyy vanhetessaan. Ja verenpisaran pistokas piti latvoa, kun sekin kurkotteli jo taivaisiin. Laitoin latvan myös multaan, tuleepahan useampi taimi. 

Vielä olisi siemeniä jäljellä…

Kevät kukkimaan

Kävin taimistolla ostamassa hieman kevään piristykseksi kukkia, jotka selviäisivät ulkoilmassa. Esikoita, kaunokellokanerva ja jalohortensia nököttävät nyt ulko-oven vieressä piristämässä ohikulkijoita. 

   
Kääräisin ruukkujen ympärille hieman sanomalehteä lämpöeristeeksi, mutta täytyy vielä varautua hallaharson kanssa ainakin öiden ajaksi. Kukat ovat kyllä reilun pituisen katoksen alla seinän vieressä, mutta kevät voi olla petollinen. 

Samalla reissulla mukaan tarttui myös pari pistokasta. 

  
Toinen on verenpisara ’Patio princess’ ja toinen on riippapelargonia ’Falko’. Ajattelin taas kokeilla, mitä tästä kasvatuksesta tulee. Toinen kokeillaankokeillaan-ajatus syntyi, kun löysin muuttotavaroiden lomasta vanhan minikasvihuoneen. 

  
En ole ennen käyttänyt näitä valmiita turvenapeja, katsotaan, kuinka tarhurin käy. Laitoin sinne tulemaan huvia ja hyötyä: viidakkokurkkua, revonhäntää, ruusukaalia, mustasilmäsusannaa, lanttua ja fenkolia. Muutaman vuoden ajan olen jo vannonut, että en esikasvatukseen ryhdy, kun en siinä onnistu ja tässä sitä nyt ollaan taas. 

Muuttokuorman seasta löytyi myös ainakin vuoden vanha lukinliljan sipulipussi, laitoinpa nekin multaan. Tulee, jos tulee. Ja sitten laitoin multaan ruokakaupasta mukaan tarttuneen heräteostoksen, soihtuliljan. 

   
Nämä värit ne ehkä eniten houkuttivat. 

Siemenistä asiaa

20140522-201800-73080380.jpg

Nyt on kylvöjä tullut tehtyä. Mutta on jotain kummallistakin. Minulta on hävinnyt monta siemenpussia tai sitten en vaan muista, että olisin käyttänyt ne kaikki loppuun. On kyllä jotenkin vaikea uskoa, että pahamaineisena esikasvatukseen tyrijänä olisin laittanut kaikkia munia samaan koriin, niin sanoakseni. Mutta niin vain en löydä niitä mistään :(

Mutta ne mitä olen löytänyt olen suurella innolla kylvänyt! Laitoin tosiaan niitä fenkoleita ja mangoldia ruukkuihin tulemaan, sitten kylvin punapellavaa ja kesäharsoa ruusujen ympärille, jälkimmäistä myös ruukkuihin malopin kanssa. Kangasajuruohoa kylvin suoraan maahan ja muistaakseni myös sitä sitruunaruohoa. Sitten kokeilin viljelylaatikossa tämmöistä paria: perunalaatikon reunoille laitoin siemenestä kevätsipulia. Kun en ollut ihan varma siitä perunan noususta, laatu kun oli mitä oli, niin ajattelin edes jotenkin saada laatikon käyttöön. Tänään kyllä huomasin ensimmäisen perunanverson jo puskevan mullasta.

Vielä olisi porkkanaa tulossa ja sitten ajattelin kokeilla salkoruusua. Auringonkukkaakin tekisi mieli ja ja ja ja… Hullu puutarhuri.

Elonmerkkejä

image

Ensimmäisistä kylvöistä on nyt jo melkein kaksi viikkoa aikaa. Odottelin hieman enemmän elonmerkkejä tähän mennessä, mutta aika hiljaista on. Aktiivisimmin on heränneet revonhännän siemenet, sieltä löytyy jo monta sirkkalehtistä alkua. Pari tomaattia on myös noussut esiin. Yleensä kesäkurpitsat on ensimmäisinä pilkottamassa mullan pinnassa, mutta nyt ei näy mitään eloa. Toisena odotin mustasilmäsusannalta jotain liikehdintää. Sekin on aivan hiljainen. Mietiskelin, että pitäisiköhän tehdä uudet kylvöt heti perään ja sijoittaa ne toiseen paikkaan. Ikkunalauta on yleensä ollut ihan toimiva paikka, mutta voisikohan tuossa olla liikaa vetoa?

Jos viikonloppuna meinaa joku takatalvi iskeä, niin siinä voisi olla mukavia vastatoimenpiteitä. Muita elonmerkkejä on ”joulu”kaktuksen uusi kukinta ja apostolinmiekan uudet lehdet. Ulkona ehdin nähdä helmililjojen alkuja, ruohosipulin nousua, raparperin pilkotusta ja tarha-alpin nykeröitä mullan pinnassa. Ehkä joku yksittäinen tulppaani yritti nousua. Ja ai niin, päivänliljoja oli noussut esiin!  Ja nyt muka tulee jotain lunta, pöh.

Yhden uuden ”kylvön” tein pari päivää sitten: bataattia purkissa. Sain hauskan vinkin kokeiltavaksi: halkaise bataatti kahtia ja aseta puolikkaat multapurkkiin. Tai laita kokonainen bataatti vesipurkkiin, suippo pää vähän veden alla. Itämisessä voi mennä vähän aikaa, mutta kun bataatti alkaa työntää itulehtiä, niin sen voi istuttaa vaikka amppeliruukkuun ja sen pitäisi kasvaa hyvin reheväksi kasvustoksi. Ei todennäkösesti tuota uutta bataattia kylläkään. Hauska kokeilu tiedossa!

Kamalasti kutkuttaa laittaa tuo terassi oleskelukuntoon, varsinkin tänään, kun lämpötila nousi parhaimmillaan 15 asteeseen! Mutta jospa sitä vielä malttaisi vähän aikaa.

Sormet multaan!

Kasvatus by niini

Nyt päästiin tositoimiin, kun kaivoin siemenet esiin ja laitoin multaa tötteröön! Esikasvatukseen tuli kaikennäköistä kesäkukkaa ja sitten nuo neljä pistokasta, jotka lauantaina ostin. Pistokkaat latvoin samantien, että ryhtyisivät haaromaan vielä innokkaammin.

Muutaman siemenen laitoin kasvamaan nyt jo ihan kokeilun vuoksi, vaikka pussissa luki, että voi laittaa suoraan kasvupaikalle/avomaalle. Koreatörmäkukan pussissa luki, että kannattaa tehdä 2-3 kylvöä onnistuneen ja pitkän kukinnan takaamiseksi, joten laitoin nyt muutaman siemenen esikasvamaan ja sitten toinen erä tulee suoraan ruukkuun ulos. Katsotaan riittääkö siemeniä vielä kolmanteenkin erään.

Sinisarjan laitoin nyt myös esikasvamaan, vaikka se ohjeen mukaan olisi pitänyt kylvää ulos. Viidakkokurkulla sama homma. Ajattelin, että terassilla lämpötilat kuitenkin nousevat avomaata aiemmin semmoisiin lukemiin, että saan ne sitten sinne siirrettyä. Säätöä, säätöä…

Esikasvatuksessa olevat kukat:

  • koreatörmäkukka
  • leijonankita
  • salkoruusu
  • samettikukka
  • sinisarja
  • revonhäntä
  • mustasilmäsusanna
  • verbena

Esikasvatuksessa olevat vihannekset:

  • viidakkokurkku
  • tomaatti
  • paprika
  • kesäkurpitsa
  • keräkaali

Lisäksi esikasvatuksessa on Uuden-Seelannin tulokkaat Kowhai ja Malborough Rock Daisy. Ja pistokkaina lumihiutale ja japaninkello. Siinä tämän hetken inventaario.

Palkintoesittely: Sinisarja

agapanthus-praecox-lrg

Viimeinen esittely kohdistuu aina reissuilla ihailemaani sinisarjaan. Olen aina kuvitellut ettei minun kannata sitä lähteä täällä kasvattamaan, koska tämä on todella monivuotinen ja vaatii taas sen talvehdittamisen viileässä. Ja sitä mahdollisuuttahan minulla ei ole. Mutta täytyy yrittää soveltaa. Hassua sinänsä, koska tämähän on alkuperältää Etelä-Afrikasta, joten luulisi sen tykkäävän lämmöstä, mutta alkukasvatuskin tapahtuu vähän viileäämissä olosuhteissa. En ole ihan satavarma, onko pussissa pelkästään sinisen kukan siemeniä vai onko seassa myös valkoista. Se selviää sitten myöhemmin! Oikeissa olosuhteissa tämänhän voi istuttaa maahan, mutta minä aion tehdä tästä ruukkukasvin. Ja toivon, että saan pidettyä sen hengissä monta vuotta, jotta se ehtii kasvaa oikein muhkeaksi!

(kuvan lähde: http://www.igarden.com.au/plant-type.jsp?t=Agapanthus)

Palkintoesittely: Mangoldi ’Bright Lights’

mangoldi

Seuraavana vuorossa on minulle uusi tuttavuus, mangoldi. Valitsin tämmöisen värikkään version, koska muistelin jollain reissulla nähneeni vastaavaa kukkapenkin sekaan sijoitettuna. Hauska idea, koska lehtiähän kasvaa koko ajan lisää sadon korjaamisen jälkeen, niin penkkiin ei jää mitään aukkoa. Ja väri on esimerkiksi kuunliljojen seassa mahtava piriste! Tuo kuva on otettu Münchenissä, jossa kasvuolosuhteet on hieman erilaiset, joten en kyllä osaa sanoa, kasvaisiko täällä Suomessa ihan noin muhkeaksi. Ja tietysti näitä lehtiähän voi pinaatin tapaan kerätä jo ”baby”-kokoisina tai sitten voi käyttää ”aikuisen” varsia ja lehtiä joko salaateissa tai wokeissa. Varsia voi syödä myös parsan tapaan vaikka sulatetun voin tai valkokastikkeen kanssa. Nälkähän tässä tulee!