Kevään ensisävelet

Kevät tulee, vaikka mitä muuta tapahtuisi ympärillä. Siltikin, vaikka ainakin eteläisessä Suomessa siirryttiin käytännössä syksystä suoraan kevääseen, koska terminen talvi ei tainnut tulla ollenkaan. Hyvää ja huonoa siinäkin.

Puutarhassa on jo melkein kuukauden näkynyt kevään merkkejä: pullistuneita silmuja, sipulikasvien pilkistelyä, linnun laulua ja valoisampia aamuja. Tunnelma on odottava ja iloinen. Hymy irtoaa herkemmin, kun on päässyt jo hieman kuopimaan, hypistelemään siemeniä, ottamaan pistokkaita ja selailemaan puutarhakauppojen valikoimaa.

Salvia on löytänyt auringon

Maasta on tosiaan jo noussut valkosipulin piippoja, kuunliljat pilkistävät hieman, narsisseissa ja krookuksissa on alkuja esillä ja raparperi on alkanut pilkistää. Viime vuoden tulppaanikatastrofin jälkeen en kaivanut syksyllä tulppaaneja maahan ollenkaan, vaan laitoin sipulit ruukkuihin ja nostin kasvihuoneeseen. Näitä ei elukat syö. No, nyt näkyy tulosta ja tulppaaneissakin on alut esillä.

Tulppaanit kasvihuoneen lämmössä

Kevät on siis jo täällä. Eilen oli kevätpäiväntasaus, joka oikein alleviivasi tätä puutarhassa tehtyä havaintoa. Tietysti tällä hetkellä tätä kirjoittaessani tulee rakeita taivaan täydeltä, mutta enpä anna sen vaikuttaa mielialaan. Puutarhakalusteet on kaivettu esiin ja kohta pesen kasvihuoneen seinät puhtaaksi. Iloisella mielellä!

Kirkas taivas ja kirkas mieli

Advertisement

Vähän erilainen sipulileikki

Viime syksynä kävin tavalliseen tapaani kukkasipuliostoksilla. Mutta ostosten jälkeen sipulit eivät päässeetkään maahan. Syksy jatkoi märkää etenemistään ja alkoi epäilyttää, että olisiko kaikki ihan hukkaan heitettyä, jos laittaisin ne jatkuvasti märkänä pysyvään maahan.

Tietysti hyvin läpäisevä kukkapenkki olisi turvallinen paikka, mutta silti aloin epäillä. Enkä istuttanut sipuleita. Kukkasipulien lisäksi minun oli tarkoitus kokeilla vähän toisiakin sipuleita. Pitkään olen jo mietiskellyt valkosipulin kasvattamista, mutta en ole päässyt asiassa vielä eteenpäin. Ei ole ollut kunnon paikkaa talvivalkosipuleille ja epäilytti, että ehtiikö näinä nykyisinä kesinä mitään kasvaa keväällä laitettuna.

Joten päätin kokeilla jotain muuta. Laitan kaikki tulppaanit, vuokot, laukat ja narsissit, joita syksyllä ostin, ruukkuihin nyt alkuvuodesta. Juurrutan niitä viikon verran ja sitten vien kasvihuoneeseen suojattuun kylmäkäsittelyyn. Ja sitten tuon ne sisälle tai terassille ja hyödän ne kasvuun. Näin saan kevään kukkaloistoa vähän aikaisemmin! Tästä kerron myöhemmin lisää, nyt siihen toiseen sipuliasiaan.

Märän syksyn vuoksi en lähtenyt kokeilemaan niitä valkosipuleitakaan, vaikka nyt olisi ollut sopiva paikkakin. Aikatauluissakin oli semmoista tiukkuutta, että hyvin muistaa, miksi näitä aikoja sanotaan ruuhkavuosiksi. Jouluna ja uutena vuotena meinasi löytyä aikarako, mutta silloin osui kohdalle muutamia pakkaspäiviä, joten homma jäi edelleen jonoon. Mutta nyt!

Maa on edelleen sula, löytyi aikaa ja tilaisuus. Täysin kokeilumetodilla edetään, edes lajike ei taida olla mikään huippu. En edes tiedä mikä se on. Kovasti ei ole ollut aikaa edes tutustua teoriassa valkosipulin viljelyyn, mutta pakko oli kokeilla.

Lavakaulukseen upotin noin viitisenkymmentä kynttä. Päällä on olkikate, joka hieman eristää ja suojaa ja lopuksi vielä päällystin koko kauluksen lumikokkareilla, koska ilmeisesti ensi yönä täällä etelässäkin mennään pakkasen puolelle. Jospa ne nyt siellä hetken ehtisivät juurtua, ennenkuin tännekin se routa tulee.

Ja sitten vain odotellaan! Se sopii minunkin aikatauluihin. Vinkkejä valkosipulin kasvatukseen otetaan vastaan, ensi syksynä aion kokeilla uudestaan, jos tämä menee ihan vihkoon, ja silloin haen myös kunnon istukassipulit.

Kevätpenkkiä puuhaamassa

Näin syksyisin tuo ikkunan alla oleva yrttipenkki näyttää aika ankealta. Kohta se tietysti peittyy lumen alle, jolloin tilanne vähän siistiytyy, mutta ajatukset ovat jo jossain muualla. 

Nyt, kun tuo kasvihuone on valmis, ajattelin siirtää ainakin osan yrteistä kasvamaan sinne. Ne yksivuotiset ja muut vähän ulkoilmalle ”aremmat”. Eli toinen laatikko noista jäisi vähän tyhjäkäynnille. Toisessa laatikossa on monivuotisia yrttejä, joiden ajattelin antaa olla tuossa. 

Mutta mitä sitten tuohon tyhjenevään laatikkoon? Koska se on tuossa silmien alla, niin jotain kivaa silmäniloa tietysti. No, päätin sitten laittaa kaikki loput kukkasipulit sinne. Ensin ne kukkivat keväällä ja sitten siihen voi siirtää kesäkukkia. 

Taakse ripottelin sekaisin erilaisia tulppaaneja. 

Lajikkeina ovat ’Queen of the night’, ’Lasting Love’, ’Exotic Emperor’ sekä musta ja valkoinen papukaijatulppaani. Näiden lisäksi on vielä triumfitulppaanisekoitus. 

Seuraavaksi tuli riveittäin kahta narsissia, valkoisia balkaninvuokkoja (’White Splendor’) sekä kruunuvuokkosekoitus ’De Caen’ (vaikka näiden vuokkojen talvehtiminen on siis epätietoisuuden varjostama), helmilijoja, krookuksia, lehtolaukkaa ja keltalaukkaa. 

Tarkemmin ajateltuna, ei tämä nyt niin kevätpenkki olekaan. Heh, vuokot (jos ne nyt selviää) kukkivat pitkälle kesään, lehtolaukka kukkii kesällä, keltalaukkakin loppukeväästä. Pitäisiköhän muuttaa tuo otsikko muotoon ”Ylläripenkkiä puuhaamassa”. Syytän imetysdementiaa!

Kevätyllätyksiä!

”First a howling blizzard woke us, then the rain came down to soak us, and now before the eye can focus – crocus.” Lilja Rogers

No niin, terminen kevät on vihdoin alkanut ja lumet katoavat hurjaa vauhtia puutarhasta :) Maa on alkanut paljastua ja sen mukana pari yllätystä: viime kesäiseen myllerrykseen kuului kevätsipulien paikanvaihto polun vierestä ympäri kukkatarhaa. Mutta jotain on livahtanut seulan ohi, koska tänään huomasin, että vastarakennetulla sorapolulla lammen vieressä nousee krookuksia… Ihan siis olen kyllä iloinen tästä kasvun ihmeestä, mutta miten hitsissä nuo pitäisi nyt saada tuolta enää siirrettyä? Ehkäpä vain annan niiden kukkia rauhassa ja nyppäsen sitten lehtivarret irti. Jos sipuli ei saa kerättyä lehdillään uutta kasvuvoimaa, niin sitten se ei varmaan enää jaksa nousta uudelleen, eikös? Pari tulppaaninalkuakin näin. Jostain syystä sipulit olivat todella pinnassa, piti lisätä niille multaa ympärille.

Lisää yllätyksiä huomasin, kun lumen reuna paljasti kaksi puksipuuta. Toinen oli aika painuksissa, mutta tokeni pikaisesti, kun hieman vapautin sitä. Molemmat näyttivät ihan vehreiltä, eli toivo elää niiden selviytymisestä :) Lisäksi bongasin kasvimaan puolella raparperin alun pilkottavan maasta. Hieman huolestuttavasti kyllä aika veden vallassa olevalla alueella :/ Ja aina yhtä luotettava pikkutalvio näyttäisi jälleen selvinneen :)

Shop-a-holic

Vaikka olen tänä vuonna jo suunnitellut käyttäväni vanhoja siemenpusseja pois varastosta ja puutarha alkaa olla melko täynnä kaikenmoista kukkaa, niin silti kutkuttaa. Kutisee ja syyhyttää! Siemenluettelot polttaa käsissä ja mm. Plantageniin on jo tulleet kesäkukkien pistokkaat myyntiin. Jotain olisi saatava! Vaikka jotain ihan pientä! Luulin olevani turvassa, kun lähdin ostoksille IKEAan… Ja mitäs muuta sieltä tarttui mukaan kuin yksi ruukullinen helmililjoja, yksi narsisseja ja yksi krookuksia.

Tässä sitä taas ollaan. Sitten näiden kukinta-ajan jälkeen en raaski heittää sipuleita pois, vaan yritän keksiä niille jonkun paikan, jonne voin ne istuttaa.

Tässä sitä ollaan taas.

P.S. Linkkasin Facebookkiin pari vinkkilinkkiä puutarhanhoitoon ja keittiöpuutarhaan. Lisäksi tutustuin uuteen nettipuutarhakauppaan ja annoin oman arvioni paikasta :)

Selviytyjät

Lämpimät ilmat ovat availleet nuppuja ja tässä nyt mallia todellisilta selviytyjiltä! Kirjopikarililjathan kärsivät viime vuonna ja tulppaanit tänä vuonna. Nyt (kop kop) kaikki näyttää hyvältä, toivotaan, että saavat olla rauhassa. Osa tulppaaneista on vielä nupussa ja näyttää siltä, että hiirulainen on iskenyt vain yhteen lajikkeeseen. Yön kuningattaria en näe nuppujen seassa ollenkaan :/ Mutta nautitaan nyt näistä :)

Heittelin syysasterin siemeniä ulkolaatikkoon irlanninkatajan seuraksi, niiden pitäisi kuulemma itää nopeasti. Tilanne on seurannassa. Ulko-oven viereen laitoin taas ruusupavun siemeniä, nyt itse viimevuotisista kasvustoista kerättyjä. Sormet ristissä itämisen onnistumiseksi!

Vein petunian ulos totuttelemaan ilmastonvaihdokseen ja onnistuin pudottamaan koko ruukun käsistäni, niin että siitä roikkuu nyt katkenneita varsia… Noh, kaipa se siitä toipuu.

Kärsivällisyys on hyve vaimitensenytmeni

En kuulu kovin kärsivällisiin ihmisiin. Siitä seurauksena kökin viikko sitten puolimetrisen hangen keskellä takapihalla kaivamassa lunta pois sinkkisellä aluslautasella, kun en löytänyt pikkukuokkaani. En vain malttanut antaa auringon ja niiden muutamien lämpöasteiden tehdä rauhassa tehtäväänsä. Mutta mutta! Mitä löysinkään: krookuksien (vai kevätsahramien, en ikinä tiedä) ja narsissien alkuja! Jee :) Samassa tilanteessa ollaan, kuin siis viime keväänä ja samankorkuisten hankien keskellä. Silloin kaivelin myös varovasti pihapolun reunoja esiin, jotta näkisin, miten edellisen syksyn istutukset olivat onnistuneet. Joten voinen siis olettaa, että jos mitään dramaattista ei ole tapahtunut, niin lumen alla tulppaanitkin nostavat jo päätään. Toivotaan parasta.

Ensi viikonloppuna on Oma Piha -messut Helsingin Messukeskuksessa, sieltä sitten juttua lisää! :)

Kevättä houkuttelemassa

Ostin narsisseja, joilla yritän luoda hieman kevään tuntua vielä viipyilevän lumen keskelle. Yhdessä mielessä onnistunut yritys: sijoitin kukat ulko-oven viereen, niin näen ne aina kun kuljen ovesta suuntaan tai toiseen. Piristää mukavasti :)

Karkulainen

Tämä lilja osasi todellakin yllättää! Se on ilmeisesti joko entisen omistajan tai entisen naapurin jäljiltä, koska itse en tunnusta tätä istuttaneeni ja nykyisellä naapurilla ei vastaavia ole. Ja tässä eräänä kauniina päivänä se ilmaisi itsensä keskellä karviaspensasta! Kaunis se on, joten aion sen säilyttää, mutta siirrän sen syksymmällä kukkatarhan puolelle.

Yhden päivän ylläri

Tässä lahjoituksena saatu lilja, jonka oikeaa tarkkaa nimeä en tiedä. Voisin veikata, että se kuuluupi johonkin päivänliljasukuun tai lahkoon tms., koska kukka on auki vain yhden päivän ja sulkeutuu sitten kokonaan. Väri on aivan upea ruosteenruskea. En ollut varma kukkisivatko nämä taimet tänä kesänä ollenkaan niiden myöhäisestä siirrosta johtuen, mutta niin ne vain ryhtyivät työntämään kukkavarsia :)

EDIT 19.7. : Kukkaostosreissullani törmäsin vastaaviin ja sain varmuuden arveluilleni, tämä on tarhapäivänlilja :)