Aikamoista vuoristorataa on tämä kevät ollut. Ainahan kevätsää on vaihtelevaa, mutta nyt tuntuu, että nämä hyytävän kylmät ja raekuuroiset päivät ovat melkein sääntö, eikä poikkeus. Lämpimiäkin päiviä on ollut, mutta puutarhassa keväällä vaikuttaa enemmän ne yölämpötilat. Myös kasvihuoneessa, jos ei ole lämmitystä. Ja ensimmäinen ukkosmyräkkäkin tuli koettua! Sääennusteessa oli sadekuuroja, mutta niin vain viikonloppuna jyrinä ja salamat yllättivät puutarhurin.
Tästä huolimatta puutarhassa tapahtuu koko ajan jotain. Ihan pieniä askeleita, mutta kuitenkin. Kasvihuoneessa viinirypäle lähti yhtäkkiä hurjaan kasvuun. Heti sen jälkeen, kun pullistuneet silmut aukesivat, kasvu on ollut hurjaa. Ja terttujakin on jo näkyvissä. Instagramin puolella jo iloitsin, että yhdeksän terttua näkyvissä, mutta kasvun edetessä niitä on paljastunut lisää. Katsotaan moniko niistä jaksaa kasvaa kypsäksi asti, köynnös itsessään ei vielä ole kuin puoli metriä korkea.
Kärsimätön kun olen, en malttanut enää odotella viime syksynä istutetun viikunan kasvuunlähtöä. Lahjoitin taimen eteenpäin kärsivällisemmälle odottelijalle ja ostin itse tilalle uuden, joka oli selvästi hengissä. Tämä uusi on hieman pienempi, kuin se viime syksynä ostamani, mutta onhan sillä tässä kesä aikaa kasvaa. Tästä en odota tänä vuonna vielä satoa, koska ymmärtääkseni viikuna tekee hedelmän aihiot valmiiksi edellisenä syksynä ja sitten kasvattaa ne seuraavan kesän aikana valmiiksi. Tässä taimessa ei näy yhtään hedelmän alkua valmiina.
Yllätyksiäkin löytyy, kun vaan hieman kaivelee. Valmistauduin istuttamaan vanhoihin autonrenkaisiin uudet kesäkukat tälle kesällä ja siivosin kuivat lehdet ja muut roskat ruukuista pois. Olin syksyllä jättänyt hopealehdet ruukkuun mansikoiden suojaksi ja mullan päälle oli kasautunut tammen lehtiä. Ruukut ovat olleet muuten täysin avoimessa paikassa seinän vierustalla. Ja niin vain lehtien alta löytyi elämää! Hopealehti oli ryhtynyt kasvattamaan uusia alkuja. En mitenkään ollut ajatellut, että hopealehti voisi olla monivuotinen. Tietysti viime talven lauhkealla ilmalla voi olla myös vaikutusta asiaan, mutta aion ehkä testata asian ensi syksynä.
Kasvimaallakin on elämää. Sipulit ovat jo nousseet esiin, samoin lantut ja herneet. Ja parista perunastakin näkyy jo ensimmäiset lehtiruusukkeet. Tässä kuvassa ’Blue Kongo’. Raparperi on lähtenyt hurjaan kasvuun ja mansikat toipuneet kauriiden käsittelystä. Kasvimaalla on siis edelleen muutakin elämää, kuin vain kasveja. Olen saanut verkotettua melkein kaiken ja osan olen harsottanut, koska kun kauriit saatiin pysymään irti kasvustoista, niin orava ilmestyi paikalle. En ole varma, mutta taisin menettää lehtikaalin alut oravalle. Mutta onneksi ollaan vasta kasvukauden alussa ja vielä ehtii kasvattaa uudet alut.
taimimaailma 